maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pyhäpäivä

45. Pyhäpäivä



Illan tuuli oli lennättänyt valkoisia omenankukkia pitkin pihaa. Näky oli kuin kesäinen lumoava postikortti, jossa puun alla, pihapenkillä, istui kaksi nuorta. Kaikesta näki, että he olivat vastarakastuneita. Ehkä he luulivat omenapuun oksien suojaavan heitä paremmin tai sitten he eivät välittäneet näkikö joku heidän hellät suudelmansa ja hyväilynsä. Kauempana seisoi kaksi tuttua naapuria, vanhempaa naisihmistä, jotka keskustelivat kovaäänisesti vilkuillen jatkuvasti nuoriin päin. Annaa huvitti. Vaikka hän ei kuullutkaan sanoja, oli helppo lukea eleistä ja ilmeistä puheen sävy. Hänellä itselläänkin oli ikää, mutta tuohon hän ei koskaan suostuisi, panetteluun vain siksi, että omasta elämästä puuttui jotakin tärkeää. Ehkä se kaikkein tärkein.


© AilaKaarina


100 sanan Krapu (otsikon kanssa) viikolle 17. Sanat valkoinen, keskustelu ja piha on löydyttävä tekstistä.

Runonevan 14. haasteeseen Pyhä.


maanantai 15. huhtikuuta 2019

Takatalvi

44. Takatalvi



Niinä iltoina kun nainen saapui kahvilaan hän käveli suoraan tiskille, pyysi juomansa, kaksi konjakkia, vei ne pöytäänsä ja meni levyautomaatin luo. Hän soitti aina saman kappaleen, kahdesti peräkkäin, Miriam Makeban Forbidden Games. Vanhat asiakkaat olivat tottuneet tähän ja nainen sai olla rauhassa kantapöydässään. Hän istui ja tuijotti ikkunaa maistellen konjakkiaan. Sitten hän nousi nopeasti ja poistui. Kukaan ei tiennyt naisesta mitään. Koskaan hän ei puhunut kenellekään. Alkuun oli aina joku utelias yrittänyt tulla juttelemaan, mutta joka kerta nainen oli pyytänyt ystävällisesti mutta tiukasti häntä poistumaan. Takkiaan hän ei riisunut koskaan. Kesähelteilläkin hän käytti neuletakkia niin kuin olisi koko ajan palellut.


 © AilaKaarina

100 sanan tarina Runonevan vanhaan 13. haasteeseen Takatalvi.


sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Kesäaika

43. Kesäaika



Viimeisen rakkauden kohtaa kun uskoo, että sen aika on ohi, hän hyräili hiljaa joskus kuulemansa vanhan laulun sanoja. Tuolloin sanat olivat huvittaneet häntä, mutta nyt laulun nimikin, “Rakkauden vanha, suloinen laulu”, kuulosti kauniilta. Hän istui yksin hotellin ravintolassa ja odotti miestä, jonka pitäisi pian tulla. Olisi heidän ensimmäinen yhteinen viikonloppunsa. Nainen tunsi itsensä epävarmaksi, sillä mies oli toistakymmentä vuotta häntä nuorempi. Äkkiä hän

oli varma. Mies ei tulisi. Hän tuijotti hotellin kelloa, sillä hermostuksissaan hän ei löytänyt kännykkäänsä. Yöllä oli siirrytty kesäaikaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan kuinka kauan hän oli istunut. Itku kuristi kurkkua. Hyvästi rakkaus, hän ehti ajatella...

 

© AilaKaarina


Viikon 15 Krapu, avainsanoilla hotelli, yksin, itku.

Ps. Rakkauden vanhan, suloisen laulun sanat olen saanut jostakin englantilaisesta sarjasta – olisiko Komisario Morse – ja englanninkieliset sanat ovat When he thinks he passed love, its then he meets his last love. Suomennos on sarjasta.