perjantai 29. marraskuuta 2019

Tunne

57. Tunne



Anna valvoi. Kello oli ohittanut ajat sitten puolen yön, mutta uni ei tullut. Hän oli odottanut Saulin soittoa, soitellut itsekin, mutta turhaan. Pettymys

oli iso, vaikka ei ollutkaan ensimmäinen kerta, jolloin mies oli pettänyt lupauksensa. Hän sytytti valon ja kävi istumaan sängyn laidalle. Äkkiä hän vain tiesi sen, hiljaisuudesta, joka syöksyi koko hänen olemukseensa kuin jääkylmät vedet: Sauli oli jo lähtenyt. Ilmoittamatta, vaikka oli luvannut soittaa ennen lähtöään, oli luvannut sen myös tyttärelleen, joka ilta toisensa jälkeen oli kysynyt isäänsä. Hän muisti tytön sanat ja katseen, kun tämä oli kerran sanonut: Äiti, on niin pelottavaa kun on liian hiljaista.


© AilaKaarina


(100 sanan tarina otsikko mukaan lukien)



torstai 14. marraskuuta 2019

Onni

56. Onni



Oli sateinen syysilta. Vanhat kengät, jotka hän oli vahingossa työntänyt jalkoihinsa tuntuivat heti märiltä, vaikka hän yritti kiertää lätäköitä. Mutta nyt ei mikään haitannut, ei hämäryys, ei illan varjot, ei mikään! Anna juoksi kassi kainalossa naapurin pihalle. Hän oli menossa yökylään parhaimman ystävänsä luo. Annika tuli avaamaan oven ja tytöt menivät keittiöön, jossa Annikan äiti, isosisko ja isä istuivat pöydän ääressä rauhallisesti rupatellen. Ilta kului nopeasti,

aivan liian nopeasti. Piti ehtiä tehdä niin paljon. Leikkiä tuhat leikkiä ystävän ihanilla leluilla. Huomenna kaikki muuttuisi taas ennalleen. Pelko, hämmennys ja huoli astuisivat illalla sisään ovesta, kun isä avaisi sen töistä tultuaan.


© AilaKaarina


Viikon 45 Krapu ja annetut sanat ovat märkä, muuttua ja yökylä.