Kyläilymuistoja

169. Kyläilymuistoja

”Mä opiskelin oikeasti ranskan kieltä. Kuunnelkaa! Un mollet on pohje, nenä on un nez ja un braz on käsivarsi. ’Viens dans mes bras’, sanoi mummi jos jollakin oli paha mieli”, lateli Alissa illallispöydässä vastauksena kysymykseen mitä hän oli tehnyt mummilassa Ranskassa käydessään.

”Sä äännät hyvin", sanoi Adele, joka oli tullut enonsa perheen luo kyläilemään poikaystävänsä kanssa. "Kerro mitä Anna-mummille ja Erikille kuuluu?

”Ihan hyvää. Ne on jotenkin niin kivoja. Kuvitelkaa nyt, meitä oli siinä ahtaudessa kuusi lasta, osa oli yli viikon! Eikä ne koskaan hermostuneet meihin yhtään vaikka olis joskus ollut syytäkin. Niillä on lehmän hermot, on äiti sanonut!”

© AilaKaarina

Viikon 50/2023 Krapu. 100 sanaa, ja kolme annettua sanaa on oltava tekstissä (saa taivuttaa): käsivarsi, nenä, pohje. Krapua vetää SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

SusuPetal

("Viens dans mes bras" voidaan kääntää "come into my arms", "tule syliini".)

Nämä nuket laittoi lapsenlapsi istumaan Lundbyn kartanon keittiön pöydän ääreen käydessään kyläilemässä <3.

         Kahdessa viimeisessä kuvassa lapsenlapset ovat vielä aamiaisella mummilassa.                                        Alissa on tuo saparopäinen nukke.

(116. Onnentupa, osa 1

  132. Minimaailma, osa 2

     148. Kielitaitoisesti, osa 3

  151. Mummilassa, osa 4

        153. Ukin taidonnäyte, osa 5

   158. Ukin iltapala, osa 6 

             164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7

166. Isoisä, osa 8

          169. Kyläilymuistoja, osa 9)       

Talven eteisessä

 168. Talven eteisessä

Nainen nousi tuolistaan, käveli keittiöön ja laittoi veden kiehumaan. Kohta hän hörppi murukahvia, käveli verkalleen ikkunan ääreen. Hänen luonteessaan oli kaksi hyvin erilaista puolta, mutta minkäänlaista solmua, ristiriitaa hän ei kokenut niiden välillä olevan. Suoran toisessa päässä oli jopa äärimmäisen intohimoinen suhde elämään, aivan toisessa päässä hyvinkin syvä melankolia. Tunteet kulkivat suoraa pitkin sujuvasti kuin trapetsitaiteilija pyörällään. Olisi vielä

niin paljon tehtävää, mutta miten ehtiä, kun vanhuus kurkkii joka heijastumasta. Vaan miksi surisin sitä, hän mietti. Elämä oli tässä, tänään näin. Ulkona puut ja puiden hiljaisuus, sisällä sama marraskuu. Lepoa kaikki ennen viimeistä lepoa. Yön hämäryyttä. Ja valoa.

© Ailakaarina

(Piti kiireellä saada krapuhaasteeksi ja on siis luonnos, jota muokkaan kun keksin miten)

Viikon 48/2023 Krapu, 100 sanaa ja annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa ovat huokaista, solmu, eteinen. Krapua emännöi Susu Petal 

SusuPetal

Lapset

 107. Lapset

Maijaa itketti. Tyttö oli hiljattain aloittanut päivähoidon ja aamut olivat vielä vaikeita. Anna otti lapsen äidiltään syliinsä ja kantoi häntä paijaten ja laulaen tuttua lastenlaulua. Nämä

olivat näitä aamun solmukohtia, joita oli hankala purkaa niin, että kaikilla olisi hyvä mieli. Vanhemmilla oli asiaa, uusia lapsia itketti, yhdellä oli pissahätä ja auttamaan piti ehtiä pientä. Aamupala jäähtyi kärryssä. Mutta selvitä piti ilman turhia huokailuja, koska aamuvuorolainen oli aina yksin aamun lasten kanssa. Ryhmän

kännykkä soi ja Anna poistui eteiseen kuullakseen paremmin, mutta niin että näki ryhmähuoneeseen. Kun hän palasi, kuului yhdestä suusta: ‒ Anna, me laulettiin Maijalle että se lopettais itkemisen.

© AilaKaarina

Viikon 48/2023 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa on oltava tekstissä (saa taivuttaa): huokaista, solmu, eteinen.

Krapua emännöi SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Ps. Jälleen loppuosa tekstistä on eri kokoisella fontilla enkä saa sitä korjattua vaikka miten olen yrittänyt.

Isoisä

166. Isoisä

Erik oli päättänyt pitää lapsista hyvää huolta vaimon lähdettyä juhlimaan ystävänsä syntymäpäivää. Lapset olivat onneksi tottuneet hänen hajamielisyyteensä ja siihen, että ukki saattoi helposti unohtaa mitä oltiin sovittu. Tuntien päästä 

vaimo seisoi oven suussa iloisena kuten yleensäkin, istahti sohvalle ja kyseli illan kuulumisia.

‒ Taidettiin vähän tuurilla selvitä, sillä uppouduin kuuntelemaan musiikkia ja olin vallan unohtaa olevani vahtivuorossa. Mutta onneksi ei mitään vahinkoa sattunut. Jokainen hoiti hampaanpesunsa ja sitten juteltiin ja sovittiin huomisesta ohjelmasta ennen kuin kaikki pujahtivat peiton alle, sanoi Erik viattoman näköisenä.

‒ Eikä kukaan taatusti itkenyt unohdustasi! ‒ sanoi Anna hellästi nauraen ja jatkoi: ‒ Mutta mennään nyt nukkumaan, kulta. 

© AilaKaarina

(Jatko-osa nukkekotitarinoihin 158. Ukin iltapala ja 163. Isoisä lapsenvahtina)

Krapu 44/2023, 100 sanaa otsikon kanssa kolmella annetulla sanalla: seistä, itkeä, isä. Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal

Onnentupa-tarinat, osa 8

                                                              116. Onnentupa, osa 1

  132. Minimaailma, osa 2

     148. Kielitaitoisesti, osa 3

  151. Mummilassa, osa 4

        153. Ukin taidonnäyte, osa 5

   158. Ukin iltapala, osa 6 

                                                                          164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7 

Linkkejä muille sivuilleni

 https://kuulinkaukaaketunhuutavan.blogspot.com/ (tänne kirjoitan runoni ilman välimerkkejä)

https://novellipajani.blogspot.com

https://runopajani.blogspot.com/ (runoni välimerkeillä)

Koti

 165. Koti

Ei se vanha ollut, vain huonosti tehty, taloni josta kaiken purin. Asuin kauan majataloissa, vieraana vieraissa huoneissa, ja taloani rakensin. Purin ja rakensin, vailla piirustuksia. Ei siitä koskaan

valmista tullut. Ei tulekaan. Mutta seinät ovat avarat ja lattia luja. Katossa taivaan näyttävä ikkuna.

Anna pohti vanhaa runoaan, jonka oli vuosia sitten kirjoittanut. Hän oli löytänyt sen koneelle tallentamastaan romaanin alusta, jota tuskin koskaan saisi valmiiksi, saatikka lähetettyä sen eteen päin. Ehkä siitä voisi tehdä blogin? Joskus. Olisiko siitä apua jollekin, sellaiselle ihmiselle joka astelisi itsensä tuntemisen vaikealla taipaleella? Joka etsisi omaa yksityistä minuuttaan meidän kaikkien yhteisistä unistamme, toiveistamme. Kaipuustamme.

© AilaKaarina

Viikon 45/2023 Krapu. Kuvahaaste talosta. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/

Jätetty

 164. Jätetty

Ilkeys, joskus miltei suoranainen pahuus kanssaihmisten suusta sai hänet pohtimaan ihmisten halua tuomita. Toki hän oli ollut valmis itsekin tuomitsemaan itsensä tuhannesti. Mutta miksi välittää heistä, toisten elämän ”asiantuntijoista” rutikuivine sydämineen, jotka eivät koskaan saisi kokea tätä? Hän oli rakastanut niin kuin vain ihminen voi toista ihmistä rakastaa. Nainen oli ollut naimisissa, mutta tapaamisen ensi hetkestä lähtien alkoi salasuhde, intohimoinen, toistakymmentä vuotta kestänyt. Nyt nainen oli eronnut ja löytänyt toisen. Ei, katkeraksi

hän ei saanut tulla! Ei, vaikka hän rakasti yhä eivätkä tunteet olleet laimentuneet. Ehkä ei toivoa enää ollut, mutta hän käärisi kultanauhaan näiden vuosien muistot. Ja rakastaisi.

© AilaKaarina

100 sanan Krapu 44/2023 otsikkoineen ja kolme annettua sanaa on oltava tekstissä (taivuttaa saa): rutikuiva, pahuus ja laimea. Krapua vetää SusuPetal  https://susupetalsanat.wordpress.com

Isoisä lapsenvahtina

 164. Isoisä lapsenvahtina

Ukki hoputteli lapsukaisia nukkumaan. Vaimo tulisi varmaan pian kotiin ja hän oli melkein unohtanut olevansa vahtivuorossa! Nyt oli parasta turvautua lahjonnan ja kiristyksen huumaavaan taikavoimaan.

‒ Jos menette rivakasti sänkyyn, vien teidät huomenna läheiselle tallille katsomaan hevosia. Siellä saa myös ratsastaa. Käydään tutustumassa muihinkin nähtävyyksiin, mennään vaikka torille, sinne kun on tullut vieraileva sirkus Suomesta.

‒ Mummi kertoikin siitä! Sinne mä haluaisin, huudahti Leevi, joka oli päässyt mummilaan myöhemmin kuin muut sisaret ja serkut kun oli vihdoinkin parantunut flunssasta. Hän odotti kovasti uusia seikkailuja ukin kanssa.

‒ No niin, sitten äkkiä vaan peiton alle. Emmehän halua, että mumminne peruu huomisen, emmehän?

© AilaKaarina

Krapu 43/2023, 100 sanaa otsikon kera ja kolme annettua sanaa, jotka on oltava tekstissä (saa taivuttaa) ovat hevonen, huumaava ja nähtävyys. Krapua emännöi SusuPetal  https://susupetalsanat.wordpress.com

(Jälleen tämä sama ongelma. Tekstin koko vaihtuu enkä saa sitä korjattua vaikka kuinka olen yrittänyt.)

SusuPetal

Onnentupa-tarinat, osa 7

(116. Onnentupa, osa 1

  132. Minimaailma, osa 2

     148. Kielitaitoisesti, osa 3

  151. Mummilassa, osa 4

         153. Ukin taidonnäyte, osa 5

           158. Ukin iltapala, osa 6)       

‒ Tämäkin tarina on tosi

 162.  ‒ Tämäkin tarina on tosi,

uskotko?

‒ No, anna tulla, nyt on sun vuorosi, sanoi ystävä.

‒ Olin noin 19-vuotias, kapuamassa Hesan kaivopihan portaita. Liian myöhään huomasin ylempänä seisovan nuorehkon miehen. Hänen vihansa! Ne silmät! En tiedä miksi, mutta jotenkin vain tajusin, että nyt vaarallisinta olisi pako. Jatkoin nousuani kunnes seisoin silmäkkäin häntä alempana olevilla askelmilla. Nyrkit pystyssä hän sanoi lyövänsä. Kykenin vain sanomaan:

‒ Miksi löisit? Enhän mä ole tehnyt sulle mitään pahaa. Mitä muuta sanoin, en enää muista.

‒ Ei kukaan ole koskaan puhunut mulle noin nätisti, hän vastasi, ‒ yhtä nätisti kuin sä nyt. Viha katseessa muuttui lämmöksi. Patoutunut viha, miina jonka väistin.

© AilaKaarina

Viikon 42/2023 Krapu, 100 sanaa kera otsikon, mutta uudenlainen krapuhaaste. Ei annettua kolmea sanaa, vaan annettu ensimmäinen lause eli kravun pitää alkaa lauseella Tämäkin tarina on tosi. Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal

Myrskyyn kaatuvat

 161. Myrskyyn kaatuvat

Syksyssä oli jotakin mitä hän syvästi rakasti. Syksyiset värit, puut, jotka reunustivat kotitietä, saivat ajattelemaan mitä maailma olisi ilman niitä. Tuota komeaa puiden sukua, varjon antajaa, eläinten turvaa, ihmismielen elähdyttäjää! Nenä vuoti muustakin syystä kuin kyyneleistä. Enää ei siitepöly vaivannut, mutta flunssa sai olon tukkoiseksi. Se oli kuitenkin hänen murheistaan pienin. Tätä kaikkea

hän mietti ennen kuin näki kauempana kaatuneen puun. Yöt olivat olleet myrskyisiä. Rakas pihlajavanhus 

oli hävinnyt taistelun. Sen anti linnuille, marjat, jotka loistivat vielä kirkkaan punaisina kuihtuisivat pian pois. Puusta tulisi vain käyttötuote ihmisille. Aina

hän oli luullut ehtivänsä itse lähteä ennen kuin se tapahtuisi.

© AilaKaarina

Viikon 41/2023 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annetua sanaa ovat suku, komea ja siitepöly. Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal

Isoäidin kuntotreeni

 160. Isoäidin kuntotreeni

Metsäinen polku vietti jyrkästi alas. ‒ Tässäpä on hyvä alkaa vähän kuntoilla, sanoi isoäiti lapsenlapsilleen.

‒ Joo! Aletaan vaan, huudahtivat tytöt yhteen ääneen.

Mäen alla alkoi kilpajuoksu takaisin huipulle. 7vee oli ihmeissään, kun vasta kolmannella juoksukerralla isoäiti hengästyi.

‒ Sä voisitkin ruveta mun valmentajaksi, ehdotti isoäiti.

5veestä tehtiin avustava valmentaja. Lyötiin kättä päälle.

‒ Otetaan neljän juoksun sääntö, jookos? Yhden kerran vielä juostaan ja sitten lopetetaan. Mä kun olen muutenkin tällainen riuku enkä saa pudottaa painoani yhtään enempää. Hikikin jo tuli. Mutta tullaan tänne pian uudestaan. Muistakaakin, että jos rupeatte liian vaativiksi, mä erotan teidät heti, sanoi isoäiti pilke silmissään.

Taas juostiin.

© AilaKaarina

(Tarina perustuu tositapahtumaan. Ps. Fontin koko vaihtelee taas, enkä saa korjattua sitä mitenkään.)

Viikon 40/2023 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa ovat erottaa, riuku ja sääntö. Krapua vetää SusuPetal  

SusuPetalF

Tyttöjen talossa

 159. Tyttöjen talossa

 ‒ Annika, tuu aamupalalle! Eiks niin, että sun vuoro on tällä viikolla tiskata ja mun vuoro tehdä ruoat? Anna huusi keittiöstä kylppärissä olevalle Annikalle. Kahvi oli valmistumassa, pöydällä oli leipää, lettuja, munkit, leivonnaiset sekä maitoa ja mehuja. Kun aikuisia ei ollut vahtimassa, oli lupa herkutella mielin määrin.

‒ Oota muutama minuutti! Joo, oikeassa oot. Ja sulla on koiravuoro ja mä ulkoilutan hepan tällä viikolla. Hei, mä kuulin, kun Sarabi ryntäsi keittiöön. Miksi sä kiljuit niin kovaa?

‒ Se loikki tallista tänne salamana kun haistoi ruoan tuoksun, teki äkkijarrutuksen tässä hellan luona niin, että olin kaatua. Hyvä ettei saanut kiehuvaa vettä niskaansa!

© AilaKaarina

Viikon 39/2023 Krapu. 100 sanaa kera otsikon ja annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä: muutama, äkkijarrutus, koira. Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal

(Tarina on lapsenlasten leikkeihin muokattu nukkisjuttu, jossa pääosaa esittävät Marjatta Kurenniemen Onnelin ja Annelin tapaan kaksi pikku tyttöä, jotka asuvat pienessä mittasuhteiltaan tilavan leikkimökin kokoa olevassa huvilassa.)

Ukin iltapala

158. Ukin iltapala

‒ Nyt täytyy alkaa vaihtaa vaatteita. Ihanaa päästä tanssimaan oikein yökerhoon Annikan kanssa. Kiitti kun jäät lapsukaisia vahtimaan. Kävin juuri vintillä. Siellä on kaikki hyvin. Katso vain, että he menevät ajoissa nukkumaan. Mutta en ole myöhään.

Anna meni vaatekaapille, vaihtoi rivakasti ylleen juhlamekkonsa ja pyörähteli Erikin edessä mielipidettä kysyen.

‒ Oikein nätti, sanoi Erik hörpäten tuopistaan.

Pian Annalla oli jo takki yllään. Viimeiset neuvot piti suukon jälkeen toki antaa, sillä hän oli huolissaan miehensä terveydestä: ‒ Vähän liian tuhti iltapala, olutta ja uunissa paistettu makkara sekä suklaata lisäksi. Ajattele sydäntäsi!

‒ Mun sydän voi mainiosti, koska se rakastaa sua, sanoi Erik nauraen.

© AilaKaarina

Viikon 37/2023 Krapu sanoilla paistaa, tanssia ja suklaa. Krapu on 100 sanan teksti, jossa on oltava annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa. Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal

Onnentupa-tarinat, osa 6

(116. Onnentupa, osa 1

  132. Minimaailma, osa 2

     148. Kielitaitoisesti, osa 3

  151. Mummilassa, osa 4

                   153. Ukin taidonnäyte, osa 5)         

Rakkauden vihi

 157. Rakkauden vihi

Nuorena sitoutuminen oli ollut mahdotonta, oli täytynyt saada kulkea omia polkuja. Jos oli tuuria, saada nuuhkaista ohimennen jotakuta. Aikoinaan hän oli tuntenut olleensa enemmän eläin kuin ihminen. Kettu: puhdas, viaton niin kuin vain eläin voi olla. Ominaistuoksut ja hajut olivat olleet avain. Kaikkeen. Nuorempana

hän oli rakastanut sinistä, kun ei muuta voinut, kaikkea maailman sinistä. Eritoten sinisiä miehiä. Mutta kaikki siniset tuoksuivat samalle. Syvälle, suurelle murheelle. Nyt

hän tiesi, ettei hän miehestä, tästä miehestä pääsisi noin vain eroon. Hän rakasti. Kun ei muuta voinut. Hän nuuhki. Oliko 

hän vihdoin päässyt uudelle polulle? Alulle, rakkauden kevään vihreyttä tuoksuville niityille.

© AilaKaarina

Viikon 19/2023 Krapu, kevään viimeinen. Kuvahaaste. Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal

Tavallaan ympyrä sulkeutuu, sillä kaikki, siis Pienten tarinoiden kirjoittaminen alkoi Sinisestä ketusta v. 2017 jo haudatun Runotorstain haasteeseen Sininen

https://pienettarinat.blogspot.com/2018/07/sininen-kettu.html

Älä tule paha päivä, tule hyvä päivä!

 156. Älä tule paha päivä, tule hyvä päivä!

Satoi kaatamalla. Ei siis pihalle tai läheiseen puistoon edes happihyppelylle! Hän oli yksin ryhmänsä lapsiporukan kanssa. Työkaverit olivat sairaana. Ainuttakaan sijaista ei oltu saatu.

‒ Hei murut, tehdäänkö hyvä päivä?

Huutokuoro: ‒ Joo, tehdään!

‒ Ok, mutta mä tarvitsen siihen teitäkin!

PikkuVauhtiJengi pyöritti silmiään.

‒ No niin murut, ruvetaanko tanssimaan?

‒ Joo, kuului kuin yhdestä suusta.

Siispä lepohuoneeseen, lasten rocklevy pyörimään ja tanssimaan! Pienen maanalisen armeijan valtava energisyys purkautui liikkeeseen, oman kehon tuntemuksiin. Nauru raikui. Hän otti kännykkäkameralla kuvia lasten kasvunkansioihin. Tänään

lastentarhanopeylipäällikön ei tarvinnut huudahtaa: ‒ Armahaiset, täytyykö mun seuraavaksi näyttää teille kauniit, mutta tehokkaat kitarisani? Haluatteko nähdä?

© Ailakaarina

Viikon 18/2023 Krapu, 100 sanaa ja annetut kolme sanaa, jotka on oltava tekstissä (taivuttaa saa) ovat: puisto, jengi, kamera. Kravun emäntänä on SusuPetal 

SusuPetal

Unisatukirjan jälkeen

 155. Unisatukirjan jälkeen

‒ Älä sitten koske mun vauvaani, kun se nukkuu nyt, sanoi 5vee lähtiessään käymään vessassa lastenhoitajan ja toisen lapsen kanssa.

‒ En koske, lupasi lastentarhanope.

Hetken kuluttua 5vee pujahti sänkyynsä. Jotta ei normiriehuminen alkaisi, lto kuiskasi nopeasti:

‒ Ota varovasti vauvasi nyt kainaloosi ja käy nukkumaan.

‒ Mitä varten se pitää ottaa varovasti?, kysyi 5vee.

‒ Siksi, kun vauvoja pitää kohdella varovasti. Siis hellästi ja nätisti.

‒ Mitä varten?

‒ Kun vauvoja pitelee sylissä hellästi, niistä tulee kivoja aikuisia.

‒ Ai. Selvä. Mutta ota sä nyt tää mun vauva syliisi ja paijaa sitä.   

‒ Sopii.

‒ Kiva.

Hetken pyöriskeltyään 5vee nukahti.

Viikkoon ei vallaton unipupu lennellyt pitkin seiniä.

Viikon 16/2023 Krapu, 100 sanaa ja annetut kolme sanaa on oltava

tekstissä: viikko, vauva, kirja (sanoja saa taivuttaa). Krapua emännöi

SusuPetal 

SusuPetal

© AilaKaarina

Erakko

 154. Erakko

Marcus astui ravintolan tuulikaapista sisään. Se oli pieni lähiökuppila, jossa hän silloin tällöin piipahti. Hän käveli ikkunan lähellä olevan korkean pöydän, lempipaikkansa ääreen. Pöydän vieressä olevalla ainoalla jakkaralla istuessaan hän oli useimmiten saanut rauhassa viettää aikaansa, kenenkään häiritsemättä. Hän oli opetellut viihtymään omien ajatustensa kanssa. Mutta kotoa oli välillä päästävä pois, katsomaan, näkemään toisia. Ihmisiä! Marcus katseli ikkunasta ulos, samasta, josta oli katsonut ulos niin tuhannen kertaa, siltä se ainakin tuntui, mieli täynnä surua. Jälleen olisi palattava tyhjään kotiin. Yksinäisyyden yksinäisyydestä yksinäisyyksien yksinäisyyksiin, hän hoki hiljaa mielessään, moneen kertaan. Tulisiko koskaan päivää, jolloin hän voisi hyvästellä nämä yksinäisyyden sijamuodot?

AilaKaarina

Viikon 13/2023 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat hokea, tuulikaappi ja sijamuoto on oltava tekstissä (sanoja saa taivuttaa). Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal

Ukin taidonnäyte

153. Ukin taidonnäyte

Elias piti meteliä rakentaessaan legoilla, mutta se ei vieressä istuvaa Elinaa häirinnyt. Läppärillä häärivillä serkuksillakin oli tasokkaat vastamelukuulokkeet. Musiikkia saattoi kuunnella volyymilla, josta ei aiheutunut vaaraa kuulolle. Samassa Anna-mummi huuteli lapsia syömään. Serkukset kipittivät vauhdilla alakertaan. 

‒ Nam, hihkui Elias, ‒ perunamuusia ja lihapullia! Tyttöjä nauratti. ‒ Sä näytät samalta nyt kuin se hymiö, jolla silmien kohdalla on tähdet, sanoi Venla. 

Anna ja Erik olivat ruokailun ajan läsnä, mutta olivat päättäneet syödä vasta lasten jälkeen keittiön ahtauden vuoksi. Ruokailun päätyttyä ukki kysyi: ‒ Miltä ne kasvispullat maistuivat? ‒ No, olipas harhautus, en olis kyllä älynnyt! Mä luulin niitä ihan oikeiksi lihapulliksi, nauroi Elias.

© AilaKaarina

Viikon 12/2023, otsikon kanssa 100 sanan Krapu ja sanat harha, hymiö ja äly on oltava tekstissä (saa taivuttaa). Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal

 

Onnentupa-tarinat, osa 5

(116. Onnentupa, osa1

  132. Minimaailma, osa2

     148. Kielitaitoisesti, osa 3

    151. Mummilassa, osa 4)