torstai 30. marraskuuta 2023

Talven eteisessä

 168. Talven eteisessä



Nainen nousi tuolistaan, käveli keittiöön ja laittoi veden kiehumaan. Kohta hän hörppi murukahvia, käveli verkalleen ikkunan ääreen. Hänen luonteessaan oli kaksi hyvin erilaista puolta, mutta minkäänlaista solmua, ristiriitaa hän ei kokenut niiden välillä olevan. Suoran toisessa päässä oli jopa äärimmäisen intohimoinen suhde elämään, aivan toisessa päässä hyvinkin syvä melankolia. Tunteet kulkivat suoraa pitkin sujuvasti kuin trapetsitaiteilija pyörällään. Olisi vielä

niin paljon tehtävää, mutta miten ehtiä, kun vanhuus kurkkii joka heijastumasta. Vaan miksi surisin sitä, hän mietti. Elämä oli tässä, tänään näin. Ulkona puut ja puiden hiljaisuus, sisällä sama marraskuu. Lepoa kaikki ennen viimeistä lepoa. Yön hämäryyttä. Ja valoa.


© Ailakaarina


(Piti kiireellä saada krapuhaasteeksi ja on siis luonnos, jota muokkaan kun keksin miten)


Viikon 48/2023 Krapu, 100 sanaa ja annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa ovat huokaista, solmu, eteinen. Krapua emännöi Susu Petal 

SusuPetal


4 kommenttia:

  1. Tuli mieleen Tepa-tätini sanonta "Mieli on kuin herran hissi, ylös-alas, ylös-alas". Voimakkaita tunteita molemmissa ääripäissä niin kuin tarinasi naisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi SusuPetal. Jotenkin tämä tarina vain väkisin runnoi esiin. Aika rankaa varmaan tällaisella ihmisellä, mutta ei ehkä tylsää juuri koskaan, koska näytti jopa viihtyvän melankoliassaankin!!! Ps. Tunnen kyllä tällaisen ihmisen. Minkälaisesta menneisyydestä, lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista, elinpiiristä tällainen luonne syntyy? Ainakin hänellä oli kova lapsuus, josta melankolia ehkä jopa muuttui luonteenpiirteeksi? Mutta myös hirmuinen hinku selviytymiseen, edes selviytyjäksi on ollut hänen elämänsä kantava voima.

      Poista
  2. Helposti ikääntyvää ihmistä alkaa haitata se, ettei mielstään ehdi kaikkea, mitä pitäisi. Tulee haikeus mieleen, kun ajattelee aikaa, jolloin jaksoi ja ehti ja oli aina tekemistä.
    Vaan mikä ettei illan hämärtyessä voisi relata ja nauttia olostaan, kun on elossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta avasin blogini ja huomasin viestisi. Kiitos aimarii <3.

      Poista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.