Sukupolvet

 174. Sukupolvet

Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Anna on herännyt vauvan jokelteluun ja tuudittelee nyt sylissään reilun kuukauden ikäistä lastaan, joka vastaa hymyyn. Vauva päästelee pieniä suloisia ääniä, sirkuttelee vastauksensa hänen sanoihinsa, tuo pieni olento, niin täysin hänestä riippuvainen. Anna ajattelee menneitä sukupolvia. Kiintymysteorioista, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, sylin tärkeydestä eikä lapsuudessa opitusta kiintymyssuhteen mallista ollut tietoakaan. Oliko hän

osannut katkaista sukupolvien kovan, usein julmankin kasvatuskierteen? Olla luomassa uutta, terveempää ihmislajia, joka kykenee rakkauteen ja läsnäoloon. Auttaisiko pelkkä tietous tästä kaikesta? Äitiys pelotti, mutta olihan tästä selvittävä. Luotettava siihen, että vuosia sitten alkanut menneisyyden läpikäyminen oli jo tehnyt ainakin riittävästi tehtäväänsä hänessä.

© AilaKaarina

Viikon 9/2024 otsikon kanssa 100 sanan Krapu, joka pitää alkaa lauseella Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Krapua vetää SusuPetal

SusuPetal

Muukalaisena keittiössä

 173. Muukalaisena keittiössä

Hiki nousi pintaan hänen yrittäessään työntää, töniä, potkia, raahata tukasta, kierittää, vierittää itseään kohti keittiötä, kohti hellaa. Nälkä oli hurja, mutta viimeiseen asti hän oli yrittänyt olla huomaamatta sitä. Sillä jos jotakin hän inhosi niin ruoanlaittoa. Mutta nyt nälkä ylitti sietorajan ja kuumeisesti hän alkoi kaivaa kattilaa ja paistinpannua esiin, etsi kasvisnakit ja vihannekset jääkaapista ja aloitti. Pian ainekset tirisivät pannulla. Kastikkeen hän valmisti tattarijauhoista lisäten vain hippusen verran kikhernejauhetta, sillä se jos mikä liiallisena kera sipulin tekisi hänestä illan mittaan kuin käyntiin yrittävän moottoripyörän. Annoksesta tuli iso ja osa jouti muovirasiassa pakastimeen. Viikoksi saisi tämä sapuska kelvata.

AilaKaarina

Viikon 8/2024 toinen Krapu kolmella annetulla sanalla, joita saa taivuttaa: kuume, muovirasia, muukalainen. Kravun tarjoaa SusuPetal

SusuPetal

Kesän mansikat

 172. Kesän mansikat

Nainen antoi suunsa suudeltavaksi ja sitten he erosivat. Mies katsoi surullisena naisen ääriviivojen sulautumista pimeyteen: pois, pois. Miten tässä näin kävi? Miten taas kävi näin! Se mikä kerran oli ollut pyörryttävää, hurmaavaa, kuumetta, se mikä kerran oli tuntunut oikealta rakkaudelta, oli jäähtymässä. Häneltä, joka oli juuri lähtenyt ovesta. Rakkaus 

oli ollut miehelle kuin kesäiset mansikat ja kaikki ne muut punaisina hehkuvat marjat, makeat ja kirpeät. Mitä hänelle jäisi jos ero olisi lopullinen? Yksinäisyyden hirvitys tässä muukalaisten maailmassa, jossa ei ollut ketään. Vain muistot, jotka toinen oli työntämässä kylmään, johonkin läpinäkymättömään muovirasiaan, jääkaappiin? Siirtäisi ne lopulta pakkasosastoon. Unohtaisi sinne.

AilaKaarina

Viikon 8/2024 Krapu, jossa on oltava kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa: kuume, muovirasia, muukalainen. Kravun tarjoaa SusuPetal

SusuPetal

Keväthurmio

171. Keväthurmio

Markus istui kirjoituspöytänsä ääressä. Miten koskaan hän osaisi kirjoittaa keväästä? Hän oli vasta vanhemmiten oppinut rakastamaan sitä. Nuorena hän oli kiihkeästi odottanut syksyä, sen värejä, sen iltojen hämäryyttä, öitten pimeyttä. Pimeys oli sallinut hänen solahtaa itseensä pitkän näkyvillä olemisen jälkeen. Kukaan ei enää voinut nähdä sitä mitä hän yritti suojella nahkansa alla. Mutta nyt hän kirjoittaisi keväästä, sen valtavasta voimasta, joka muuttaisi maailman häkellyttäväksi riemuksi. Valoksi, jonka hän vihdoin uskaltaisi kohdata:

Häikäisee

keväisten lehtien vihreys

puihin syöksynyt

valo

---

Kevätmaisema

taiteilijan paletista

valon kirpeyttä ja nuorta vihreää

siveltimen lennosta                      linnut oksille

vuoroin kiihkoa

vuoroin hiljaisuutta

kunnes luonnos on valmis

Kesä

© AilaKaarina

Samaan aiheeseen toinen Krapu, kun uutta tyyliä kokeillaan. Ei siis kolmea sanaa, ei kuvaa, ei annettua alkulausetta vaan aihe: väripaletti inspiroimaan viikon 7/2024 Krapua, jonka tarjoaa SusuPetal

SusuPetal

Elämän väripaletit

 170. Elämän väripaletit

He sanovat

sinä valitset itsesi

tai

jos et voikaan valita elämääsi

muista asenteesi siihen

Kenelle

he sen sanovat

Hänelle joka etsii raunioista lastaan

Hänelle joka pakenee vuorten ja merten yli

konekiväärien tulitusta

Hänelle joka katsoo tulvaan vajoavaa kotiaan

Hänelle joka seisoo köyhien jonossa leipäpalan tähden

Hänelle he sen sanovat

kääntävät kylkeään pehmeissä vuoteissaan

älypuhelimillaan seuraavat pörssilukemia

Runoa kirjoittaessaan Anna oli muistellut aamulla lukemaansa juttua naisesta, joka oli sitä mieltä, että asenne ratkaisee kun vaikeudet kohtaavat. Nainen oli hyvässä ammatissa, taustalla onnellisen elämän kauniit värit, lapsuus jossa hän oli saanut rakkautta ja arvostusta, vieläpä mahdollisuuden harrastaa mitä ikinä halusi.

© AilaKaarina

Uutta tyyliä kokeillaan nyt. Ei siis kolmea sanaa, ei kuvaa, ei annettua alkulausetta vaan aihe: väripaletti inspiroimaan viikon 7/2024 Krapua, jonka tarjoaa SusuPetal

SusuPetal