sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Koditon

 181. Koditon



Minä katson heitä ylhäältä päin nyt jo vieraalta parvekkeelta. Näen miten he kantavat elämäänsä, kukin omaansa, ikiomaa itselleen tärkeää. Tai jollekulle toiselle tai ei kenellekään. Edes itselleen. Sen näkee hyvin. Olen vieraaksi tulleen talossa, kerran niin rakkaan. Tai no, en minä enää ole siellä, sielläkään. Katson

itseänikin ylhäältä päin, tutun näköistä, nyt vain niin outoa, pudotin itseni toisten joukkoon, vieraiden mutta tutumpien kuin sinä nyt. Tunnen miten itku on liki, silmien takana. Mutta en itke tänään, suren vain. Itkisin kylläkin jos nyt olisi joku. Ottaisi syliin, sanoisi jotakin kaunista, läheistä ja kodikasta. En tiedä voisitko se enää olla sinä.


© AilaKaarina


Kevään 2024 viimeinen krapuhaaste viikolle 20. Kuvahaaste. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/






sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Elossa

 180. Elossa



Eikö niin mummi, että isät ja äidit rakastavat aina eniten omia lapsiaan?”, kysyi 6-vuotias isoäidiltään. He palasivat jäätelöostoksilta takasin tytön kotipihalle jatkamaan kesken jääneitä touhujaan.

Kyllä sitä voi rakastaa ihan yhtä lailla muitakin rakkaitaan”, vastasi isoäiti.

Ai, myös lapsenlapsiaan? Ihanko yhtä paljon?”

Kyllä. Ajatus, että rakkaus olisi jotenkin pilkottavissa osiin ei ainakaan minulta onnistu. Että tämä osa olisi sinulle, tuo hänelle, kolmas osa jollekulle toiselle.”

Rakastatko sä sitten yhtä paljon sun lapsia kuin mua ja pikkusiskoa?”

Kyllä, näin on päässyt käymään.”

Sä vaan rakastat rakastat rakastat rakastat rakastat mua…”

Näin se nyt on.”


Tämä riitti tällä kertaa aiheesta rakkaus.



© AilaKaarina


Viikon 19/2024 Krapu. 100 sanaa ja annetut sanat on oltava tekstissä (saa taivuttaa): piha, ajatus, elossa. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/

maanantai 22. huhtikuuta 2024

Paremmaksi pantu

 179. Paremmaksi pantu



Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin”, oli mummini ja äitini lempilause, sanoi Irina ystävälleen Annalle. ”Molemmat toistivat sitä niin usein, että se syöpyi mieleeni. Paitsi että minun lauseeni on nykyään ”näin vanha enkä mitään ole oppinut”! Onko niin, että suvun käsittelemättömät asiat elävät minussa kuin mieleni kasvualustaan ängenneet vieraslajit, jotka ovat vallanneet kaiken elävän, hyvän ja alkuperäisen? En minä oikeasti ole mikään ikuinen epäonnistuja, vai olenko? Irina jatkoi pohdiskelujaan.

Tarkoitatko tätä eroprosessia, jota käyt miehesi kanssa läpi?”

No joo! Tämä on kolmas eroni, hitto enkä vielä ole edes viittäkymmentä. Toistanko siis samoja virheitä, aina uudestaan ja uudestaan?”


© AilaKaarina


Viikon 17/2024 Krapu, joka pitää alkaa lauseella Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Isoäidin eväät




 
178Isoäidin eväät



Koska mä pääsen mummin luo? Mä olen jo liian monta päivää ollut ilman mummia”, sanoi 4-vuotias Alma äidilleen silmät kahtena tiukkana huutomerkkinä. Lapsi

oli pienestä pitäen ollut aivan erityisen kiintynyt mummiinsa. Anna olikin ollut tytön elämässä tämän vauvaiästä lähtien vanhempien opiskellessa ammatteihinsa. Hän oli hoitanut vauvaa tämän kodissa ja myöhemmin ottanut lapsen luokseen yökylään useasti. Työpäivänsä päätteeksi hän oli hakenut monesti Alman päiväkodista, vienyt leikkipuistoon tai metsäretkelle sään salliessa. Eväät olivat aina mukana.

Mariiaa hymyilytti. ”Kysytään mummilta”, hän vastasi. Saatuaan vastaukseksi ”vaikkapa jo huomenna” Mariia lähetti anopilleen kuvan Almasta. Tytön säteilevät silmät ja hymy seurasivat Annaa yön läpi.


© AilaKaarina


Viikon 15/2024 Krapu, jossa aiheena KASVU. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/


Perustuu tositapahtumaan. ”Koska mä pääsen mmmin luo? Mä olen jo liian monta päivää ollut ilman mummia”, sanoi lapsenlapsi äidilleen v. 2017. Ja koska olen myös nukkekotiharrastaja, lisäsin kolme kuvaa nukeista, joista toinen edustaa itseäni (ns. miniminä) ja toinen rakasta lapsenlastani. Kuvissa tarinan lapsenlapsi on jo vanhempi, koululainen ;).

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Aarrearkku

 177. Aarrearkku



Lapsenlapsista viisi oli illalla saapunut mummilaan viettämään pääsiäislomaa. Anna oli aiemmin löytänyt vintiltä vanhasta arkusta Tintti-sarjakuvalehdet ja aamupalan jälkeen lapsoset kipittivät vintille. Läppärit ja kännyt unohtuivat samantien. Sisarukset Sara ja Elias eivät malttaneet vaihtaa edes yöpukuja yltään, niin kiire oli päästä lukemaan. ”Onneksi Anna-mummi ehti pelastaa nää Sarabin hampaista, kun kuulemma sekin oli näihin niin iki-ihastunut että meinasi alkaa jyrsiä yhtä niistä”, sanoi Elina. ”Niin kun mummi oli vienyt Tintti-parat alakertaan ja unohtanut ne sängylle", jatkoi Venla huokaisten. "Muuten, ukki sanoi, että hän tulee kohta ottamaan meistä kuvia muistoksi sillä uudella kännykamerallaan. Harmi, kun Alma ei nyt päässyt mukaan.”


© AilaKaarina


Viikon 13/2024 Krapu. 100 sanaa ja annetut kolme sanaa, jotka pitää löytyä tekstissä (saa taivuttaa) ovat jyrsiä, pääsiäinen ja kamera. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/








(116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                                            164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9

          177. Aarrearkku, osa 10)       








sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Sinua minä ajattelen,

 176. Sinua minä ajattelen,



kuinka sinä rakastitkaan olla siinä, sen pyöreän pöydän ääressä ja katsella ikkunasta ulos. Puita. Ja ajatella kaikkea sitä minkä elämä eteesi asetti. Ja sinä olit onnellinen. Onnellinen sillä tavalla kuin yksinäisyyttä, omaa tai toisen, kunnioittava ihminen on. Siten kuin yksinäisyytensä aikaa sitten hyväksynyt ihminen on. Sillä eihän se muutu. Ei silloinkaan,

kun löysit vierellesi ihmisen, jota rakastit. Se oli hetken poissa, antoi sinun olla. Nauttia. Ja kun se palasi, se otti sinua olkapäistä kiinni, katsoi silmiin sanoen:  ‒ Tapahtuipa mitä tahansa, minä en sinua hylkää.

Siinä sinä rakastat olla, sen yksinäisen pienen pöydän ääressä ja katsella ikkunasta puita.


© AilaKaarina


(Jälleen tahaton fontin koon muuttuminen)


Viikon 12/2024 Krapu, nyt kuvahaaste. 100 sanaa kera otsikon. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/