Ikkunat

 114. Ikkunat

Hetki sulautui muistoihin. Jälleen hän kulki tuttuja kapeita teitä, muisti surun ja ahdistuksen. Vaikka hän oli aikuisena opetellut elämään tavallista arkea, käynyt töissä, hoitanut lapsensa, pyrkinyt toimimaan samoin kuin ihmiset yleensä, hän oli nyt tuo sama outo ja kummallinen tyttö, jollaisena hän oli oppinut lapsena itsekin pitämään itseään. Hän

katseli ikkunoita ja mietti, asuiko niiden takana onnellinen perhe. Pelkästään verhoista saattoi päätellä paljon, tietää vain ei voinut varmuudella. Mutta kukaan ei tänäänkään juossut ulos ovesta itku silmässä, surusta, pelosta mutkalla. Hän suoristi selkänsä, seisahtui hetkeksi hymy huulillaan tutulle jalkakäytävälle. Enää ei tarvinnut mennä sinne, jota oli joskus kutsunut kodiksi.

© AilaKaarina

2022 / viikon 3 Krapuhaaste annetuilla sanoilla jalkakäytävä, outo, sulautua. (Toinen osa tarinasta numero 108: Pako.)

Krapua emännöi SusuPetal:

SusuPetal

Leikin riemu

113. Leikin riemu

 

He kiipesivät korkealle vuorelle, hän ja pikkuystävä. Pikkuystävä oli vielä aika pikkuinen ja tarvitsi apua kapuamisessa, mutta vihdoin he pääsivät huipulle. Sinne he perustivat kotinsa. Mukanaan heillä oli jo ruokaa, mutta sitä oli haettava lisää. Ruokavarasto oli alhaalla, kapean, matalahkon, mutta vaarallisen joen toisella puolella, sillä sen rannalla vaanivat krokotiilit. Juuri kun he laskeutuivat rinnettä alas kohti jokea, ampaisi lauma krokotiileja heitä kohti. Kaksi petojen pelästyttämää seikkailijaa ravasi ruokavarastolle ja takaisin useaan kertaan aivan henkensä hädässä! Mutta vihdoin komerot olivat täynnä sapuskaa ja alkoi ihana luppoaika nuotion lämmössä ja hohteessa. Tikkujen nokassa kypseni ruoka. Kaikki oli hyvin nyt.

© AilaKaarina

Viikon 50 ja syyskauden viimeinen Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa ovat: hohde, luppoaika ja pelästyttää.

(V. 2016 isoäiti ja 3-vuotias lapsenlapsi innostuivat tällaiseen leikkiin ihanana talvipäivänä, kun he olivat löytäneet mahtavan korkean lumikasan.)

Seikkailu

112. Seikkailu

Nainen kiipesi Kyyvuorelle, muuttui nopeasti Ninjaksi. Hän vaihtoi nimensä Mariiaksi, ninjatoveri oli nimeltää Amanda ja toinen Gisella. He seisoivat piirissä hartaina käsi kädessä ja antoivat ninjaenergian siirtyä toinen toisiinsa. Sitä kutsuttiin Ninjaenergian vahvistusseremoniaksi. Sen jälkeen alkoi taistelu krokotiileja ja ei-ystävällismielisiä valaita vastaan, jotka vaanivat heitä joka puolella. Naisella oli kädessään laser-tai-joku-miekka. Hän auttoi vapaalla kädellään ninjatovereitaan Kyyvuorelle turvaan, kun nämä olivat uskaltautuneet vuoren juurelle taistelemaan. Hän talssi väsyneenä kotilinnakkeelle, kun taistelu oli ohi ja korjasi muurien seiniä, niiden joka sivua, joka kulmaa. Voittoisasta seikkailusta he onnittelivat toisiaan posket punottaen talven pikkupakkasessa. Tällaisiin leikkeihin hän oli lastenlastensa kanssa aina valmis.

© AilaKaarina

Viikon 49 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Annetut kolme sanaa ovat kulma, sivu ja piiri.

 

                                              Kyyvuori häämöttää...
 

 Väsynyt, taistelun uuvuttama Ninja.

 

 

Nuorempi Ninja korjaa linnaketta.

 

 

Kotilinnake.

 

         Lisää Krapuja täällä: SusuPetal

Rakastunut

111. Rakastunut

Mies istui koneessa. Hetki sitten he olivat hyvästelleet. Kauan odotettu ensimmäinen yhteinen viikonloppu oli takana. Nyt hän ikävöi naista niin, että koko ruumista särki. Vieläkin hän harmitteli hieman kauhuissaan parin päivän takaista matkalle lähtöään. Juuri kun kone oli rullannut kiitoradalle eräs matkustaja oli saanut sairauskohtauksen ja hänet piti viedä sairaalaan. Lähtö oli viivästynyt niin, että hän oli pelännyt naisen luulevan ettei hän tulisikaan. Hän oli soittanut, uudestaan ja taas uudestaan, mutta soittoon ei vastattu. Nainen oli kadottanut puhelimensa, se selvisi myöhemmin. Ei, näin ei saisi enää käydä! Miten hän varmistaisi, että jonossa,

jossa onnea jaettiin, olisi lopultakin heidän vuoronsa?

© AilaKaarina

Viikon 48 Krapu, 100 sanaa ja annetut sanat ovat vuoro, taas ja harmitella.

Ilo

110. Ilo

 

Työpäivän rankin vaihe, kurahousushow, oli meneillään. Lapsia oli paljon, mutta ryhmässä oli vain kaksi aikuista. Hän ei halunnut, että se olisi lapsille se tylsin päivän hetki, koska juuri kurahousujen pukeminen oli lapsille vaativa tehtävä. Hän jutteli lapsille samalla kun auttoi heitä ja kertasi kuvin missä järjestyksessä vaatteet oli viisainta pukea. Ei siis käsineitä ensimmäiseksi. Tunnelma oli rento. Siinä iloisesti rupatellessaan ja auttaessaan kurakäsineitä 4-vuotiaalle tytölle, tämä sanoi hellästi: ‒ Anna, miten sä oikein oot tollanen? Noin hauska. ‒ No, kun mä olen jo vähän tällainen mummeli, hän vastasi nauraen. Tyttö huudahti: ‒ Et sä voi olla mikään mummeli, ei ne oo tollasia!

© AilaKaarina

Viikon 47 Krapu, 100 sanaa otsikon kera ja annetut sanat, joita saa taivuttaa ovat vaativa, tylsä ja rankka.

Kravun tarjoaa SusuPetal

 

Kasvatusta ennen vanhaan

109. Kasvatusta ennen vanhaan

”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.” Eikä nainen säästellyt. Käski pojan hakea itse vitsansa. Uudelleen piti pyytää anteeksi, sitten laskea housut alas ja ”läiskis”. Ei nainen kovaa lyönyt. Eikä poika, veljeksistä nuorin, tahallaan rikkonut jo aiemmin paikattuja housunlahkeita. Ei poika ilkeyttään tuonut kotiin oravanpoikasta, jonka emon löysi kuoleena pesän läheltä. Poikanen repi äidin uudet verhot tuosa tuokiossa. Ja taas läiskis. Lista pojan ehtimisistä oli loputon, joskus vaarallisistakin, mutta vahinkoja ne kaikki olivat. Äitiään

poika kunnioitti elämänsä loppuun asti. Muut naiset saivat sen sijaan tuntea hänen loputtoman, hänelle itselleenkin salaisen vihansa, katkeruutensa ja halveksuntansa, vaimoa ja tyttäriä myöten.

© AilaKaarina

Aikoinaan Runinevan 30. haasteeseen Sanonta. Nyt myös hieman muokattuna viikon 45 Krapuhaasteeseen annetuilla sanoilla: vaarallinen, salainen ja veljekset. 100 sanaa otsikon kanssa ja annettuja sanoja saa taivuttaa.

 

Pako

 108. Pako

Kun tyttö oli kulkenut kappaleen matkaa, hän kuuli pojan sanat: ”Tuossa se menee taas, se hullu tyttö, joka puhuu itsekseen.” Tyttöä nolotti. Tiheän pensasaidan läpi hän ei nähnyt ketään, ei tiennyt kuka vauraan näköisessä talossa asui, vaikka kodit olivat vain korttelin päässä toisistaan. Miten hänen taloaan, pikaisesti 50-luvulla rakennettua kaksikerroksista neljän perheen kotia saattoi kuvailla? Ahdisti

entistä enemmän. Hän oli lähtenyt kävelemään, kun ei vain jaksanut kuunnella kodin riitoja. Omassa mielikuvitusmaailmassa kaikki oli ollut niin hyvin. Nyt lumous hiipui pois hitaasti mutta varmasti. Hän kääntyi ympäri, käveli kohti taloa, jota oli oppinut kutsumaan kodiksi. Joka akel oli edellistä raskaampi.

© AilaKaarina

Viikon 43 Krapu. 100 sanaa otsikon kera ja annetut kolme sanaa ovat: hullu, kappale ja hiipua.

Kravun tarjoaa SusuPetal