Ostoksilla

 186. Ostoksilla

Anna oli lastenlastensa kanssa ostoksilla. Kaikki olivat saaneet isovanhemmilta rahaa ja nyt he vaelsivat kaupoissa tutkien hyllyjä silmät loistaen. Lapset olivat tottuneet kotonaan kirpputorileluihin ja siksi päivä oli erityinen kun sai vihdoinkin ostaa uutta ja käyttämätöntä. Anna oli säästänyt osan omien lastensa leluista, joten hän ei edes muistanut koska viimeksi oli käynyt leluosastoilla. 

”Olen kuin turisti vieraalla planeetalla”, hän sanoi nauraen. ”Kaikki lelut ovat nykyään niin kovin erilaisia. Tuolloin tyttärelleni oli myynnissä ainoastaan sellaisia Barbie-nukkeja, joiden jäsenet liikkuivat vain kropan yhtymäkohdista. Ja Turtles-hahmot olivat pojalleni suorastaan lemmikit. Niitä ei enää näy.” 

”Turtles? Mitä ne on?”, kysyivät pojat yhteen ääneen.

© AilaKaarina

Viikon 40/2024 Krapu, 100 sanaa otsikon kera. Kolme annettua sanaa on oltava mukana: turisti, planeetta, lemmikki. Sanoja saa taivuttaa. Kravun tarjoaa

 SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

(Kuvia Lundbyn yksiön vintissä eri päivinä leikkivistä lapsista isoäidin vanhoilla leluilla, osa myös lasten omia.)

                                                                Ja nyt alkoi Uno-peli.

Edelliset osat Onnentupa-tarinoihin:

116. Onnentupa, osa 1

  132. Minimaailma, osa 2

     148. Kielitaitoisesti, osa 3

  151. Mummilassa, osa 4

        153. Ukin taidonnäyte, osa 5

   158. Ukin iltapala, osa 6 

                   164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7

166. Isoisä, osa 8

        169. Kyläilymuistoja, osa 9

          177. Aarrearkku, osa 10   

      178. Isoäidin eväät, osa 11

186. Ostoksilla, osa 12

Onnettomuus

185. Onnettomuus

Sähköpotkulaudalla huristettiin vauhdilla ohi hänen viereltään, aivan liki. Irina pelästyi, horjahti, kädet irtosivat rollaattorista. Ennen kuin tajusikaan hän makasi ojassa. Nuori mies pysäytti ajopelinsä ja juoksi hänen luokseen. ”Sattuiko pahasti?” hän huudahti ja ojensi kätensä auttaakseen. ”Sori, sumu on aika paha, verhosi näkymän enkä hoksannut että ajoin liian läheltä”, nuorukainen jatkoi. Irina

ojensi molemmat kätensä: ”No, auta mut ylös.” Miehen avustuksella hän kömpi hitaasti pystyyn, vaatteet selästä märkinä, likaisina, hengityskin kulki vaivalloisesti. ”Voi hitto, mä olen juonut liikaa! Horjahdin siksikin.”

”Miksi sä juot? Enkä kysy tätä uteliaisuudesta vaan koska haluan ymmärtää.”

”No, miksi mä juon? Niin, miksi mä juon...”

© AilaKaarina

Viikon 39/2024 Krapuhaaste, 100 sanaa kera otsikon ja nyt kolme annettua sanaa, jotka on oltava tekstissä mutta joita saa taivuttaa ovat: hengitys, utelias, sumuverho.  

Kravun tarjoaa  https://susupetalsanat.wordpress.com/

Tallennettu

 184. Tallennettu

Kolme vuosikymmentä sitten kesällä he olivat olleet silloisen kotinsa parvekkeella. Anna otti aurinkoa ja pieni Emilia puhalteli saippuakuplia. Pian aurinko sukelsi pilven taakse ja Anna lähti valmistamaan ruokaa. Avonaisesta ovesta hän huusi Emiliaakin sisälle, sillä taivas oli tummumassa lisää. ”Äiti, en mä tule, mä otan pilveä”, vastasi tyttö. Anna kurkkasi oven suusta, katseli hymyillen lastaan, joka tyypilliseen tapaansa tomerana makasi viltin päällä silmät suljettuina, kasvot kohti taivasta. Tänään

Emilia oli tullut kylään. Pitkästä aikaa he olivat vain kahdestaan, istuivat Annan kodin parvekkeella, ilta oli lämmin vaikka oli jo syyskuun puoliväli. Kynttilät lepattivat. Kaikkialla väreili se sama ja tuttu, onni.

© AilaKaarina

(Tämä tarina on tosi.)

Viikon 38/2024 Krapu, jonka aiheena on MUISTI. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Rappio

 183. Rappio

Taas olin menossa juoksujalkaa, minne? Tiesinhän minä. Mutta tärkeintä oli päästä pois neljän seinän sisältä, ainakin melkein tärkeintä. Vedin keuhkoihini illan raikasta syysilmaa, polun märkien puunlehtien hentoista tuoksua, joka tuntui melkein makuna kielellä. Teki mieli juosta, hyppiä, loikkia niin kuin lapsena. Heittää itsensä ilmaan, tehdä lentokuperkeikka. Ottaa tanssiaskelia! Liike. Huimaava onnen tunne syöksyi sydämeeni jäsenten voimasta, liikkeiden sulavuudesta, notkeudesta. – Näin

hän oli kirjoittanut vuosia sitten päiväkirjaansa, jonka oli juuri löytänyt laatikoston perältä. Nainen haki rollaattorinsa. Viinaa oli saatava lisää eikä se saanut olla kaupan halpista. Alkoon olisi matkaa mutta olihan jalkoja terveellistä käyttää, kävelyttää niitä ulkona, oli lääkärikin sanonut.

© AilaKaarina

Viikon 37/2024 Krapu. Otsikon kera 100 sanan haaste, jossa kolme annettua sanaa, tällä kertaa heittää, maku ja käyttää. Sanoja saa taivuttaa. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Kiusaus

182. Kiusaus

Ystävykset ihastelivat seinämaalausta. He olivat käyneet ostamassa perjantain karkkipäivän karkit ja nyt Sara kantoi arvokasta aarretta kädet hioten, sillä vasta päivällisen jälkeen oli lupa aloittaa niiden syöminen. Vain yhdet maistiaiset oston jälkeen oli äiti luvannut.

”Aika kiva,” sanoi yökylään tullut Helmi. Ja jännät nuo keltaiset viivat. Ihan kuin ne jotenkin sitoisi nuo kirjaimet toisiinsa ettei ne lähde vaeltamaan omia teitään.”

”Onkohan tuollainen seiniin piirtely luvallista? Ei ainakaan kotona... ” ihmetteli Sara. ”No mutta lähdetään jo. Mulla on nälkä ja tekee kauheasti mieli ottaa vielä toiset karkit,” hän jatkoi työntäen samalla kuin vahingossa karkin suuhunsa.

”Anna mullekin. Ei kerrota sun äidille.”

© AilaKaarina

Viikon 36/2024 Krapu, kuvahaaste. 100 sanaa kera otsikon. Krapua vetää SusuPetal  

SusuPetal

Jos osaisin

136. Krapuhaaste/kuvahaaste. Jäänyt linkki laittamatta tänne.

https://kuulinkaukaaketunhuutavan.blogspot.com/2022/09/jos-osaisin.html

Koditon

 181. Koditon

Minä katson heitä ylhäältä päin nyt jo vieraalta parvekkeelta. Näen miten he kantavat elämäänsä, kukin omaansa, ikiomaa itselleen tärkeää. Tai jollekulle toiselle tai ei kenellekään. Edes itselleen. Sen näkee hyvin. Olen vieraaksi tulleen talossa, kerran niin rakkaan. Tai no, en minä enää ole siellä, sielläkään. Katson

itseänikin ylhäältä päin, tutun näköistä, nyt vain niin outoa, pudotin itseni toisten joukkoon, vieraiden mutta tutumpien kuin sinä nyt. Tunnen miten itku on liki, silmien takana. Mutta en itke tänään, suren vain. Itkisin kylläkin jos nyt olisi joku. Ottaisi syliin, sanoisi jotakin kaunista, läheistä ja kodikasta. En tiedä voisitko se enää olla sinä.

© AilaKaarina

Kevään 2024 viimeinen krapuhaaste viikolle 20. Kuvahaaste. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/