sunnuntai 25. lokakuuta 2026

Jalkahissiä ja unisatusyliä

238. Jalkahissiä ja unisatusyliä

Annan motto oli luovaa ajattelua maanittelun saatikka komentamisen sijaan. Mutta miten saada levoton ja metelöivä noin kahdestakymmenestä 3-5 -vuotiaasta päiväkodin lapsesta koostuva maanalainen armeijaporukka rauhoittumaan päivälevolle? Miten saada päiväunille meno sellaiseksi, että sitä jopa odotettiin?

Rauhoittavia unilauluja, klassistakin, hiljaista musiikkia taustalla. Muutaman lapsen jo odottaessa lepohuoneeseen pääsyä ensimmäinen vapautunut aikuinen alkoi viedä heitä ”jalkahissillä” sänkyihin. Lapsi oli joko päin tai selin aikuiseen, joka piti lapsesta kiinni, lapsen jalat aikuisen jalkaterien päällä. Se oli kaikista hauskaa. Aiemmin

oltiin arvottu päivän ”unisatusyliläinen”, joka sai unisadun ajan istua lukevan aikuisen sylissä. Syliin pääsi jokainen vuorollaan. Jo arvontahetki oli päivän yksi jännittävimmistä.

© AilaKaarina

Viikolle 44/2026 on musiikkihaaste: ”Anna ylläolevan kappaleen inspiroida”:

Bach: Solo Cello Suite No.1 in G Major.

Otsikon kanssa 100 sanaa, ei enempää, ei vähempää. Kravun tarjoavat Cara ja Susupetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/10/25/sello/

maanantai 19. lokakuuta 2026

Valo yössä

237. Valo yössä

Hän tunsi olevansa eksyksissä lopetettuaan juomisen. Aika kului verkalleen hänen saamatta mitään aikaiseksi. Missään ei näkynyt valon pilkahdustakaan. Irina tunsi olevansa kuin pieni öiselle merelle ajautunut paatti, joka etsi majakkaa löytääkseen mantereelle, minne tahansa, ja satamaa, vaikka tuntematontakin kunhan vain saisi paattinsa rannalle. Päivät hän

katseli joko television tai netin tarjontaa, etsi ohjelmista tai median anneista jotakin, neuvoa, lohtua, apua. Mieli apeana Irina tuijotti näyttöjen kaikkinaista tyhjyyttä. Tyhjyyttä siellä ja tyhjyyttä täällä, hän mietti. Hetkittäin hän heräsi eloon ja sydäntä kouraisi joka kerta, kun hän muisti hänet. Sen ainoan, jota koskaan oli rakastanut, sen ainoan, jonka oli hylännyt.

©AilaKaarina

100 sanan krapu otsikkoineen viikolle 43/2026. Annetut sanat,joita saa taivuttaa, ovat manner, majakka, media. Krapua emännöivät Susupetal ja Cara. SusuPetalin blogissa lisää krapuja

https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/10/18/pitk-viikonloppu/

tiistai 13. lokakuuta 2026

Minimaailman lääke

236. Minimaailman lääke

”Juuri, kun alkaa tuntua, että mä opin sittenkin ranskaa, tulee taas joku uusi kielioppisääntö, ja sitten mä olen taas ihan vatipää!”, sanoi Elina tuohtuneena tehdessään läksyjään ja jatkoi: ”Olenkohan mä vain liian paksupäinen oppimaan?” Hän kääntyi Adeleen päin, joka loikoili sängyssään kirjaa lukien.

”No, et ole! Ja olen minäkin välillä tympääntynyt ranskan opiskeluun, kun se on niin vaikea kieli. Mutta mä tiedän tuohon sun oloosi lääkkeen, odotas!”, sanoi Adele, loikkasi sängystään alas ja lähti huoneesta. Pian

hän palasi kantaen suurta herkkuvatia, laski sen rahille ja sanoi hymyillen: ”Tässä sulle lääkettä, sisko-kulta. Kohta kielesi taipuu makoisasti jopa ranskan kieleen.”

© AilaKaarina

Viikon 42/2026 krapu, 100 sanaa kera otsikon ja kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa ovat vati, paksu, tympääntynyt. Krapua emännöivät Cara ja SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/10/11/tehokas-dieetti/

Aiemmat Onnela-tarinat:

https://pienettarinat.blogspot.com/2025/10/kuin-iisakinkirkkoa.html, osa 1 (Valitettavasti tämä linkki näyttää tyhjää enkä osaa korjata,)

https://pienettarinat.blogspot.com/2025/11/outo-planeetta.html, osa 2

https://pienettarinat.blogspot.com/2025/11/jouluksi-kotiin.html, osa 3

https://pienettarinat.blogspot.com/2025/12/joulu-minimaassa.html, osa 4

https://pienettarinat.blogspot.com/2025/12/erilaisia-jouluja.html, osa 5

https://pienettarinat.blogspot.com/2026/04/onnelat.html, osa 6

maanantai 5. lokakuuta 2026

Särkynyt

235. Särkynyt

Anna kirjoitti kerran viikossa mummilleen, vaikka tiesikin, ettei tämä paljoakaan kirjeistä ymmärtänyt jo pitkälle edenneen dementian takia. Silti hän kirjoitti. Matka hoitokotiin oli sangen pitkä eikä hänellä ollut autoa, junalla ja bussilla oli mentävä. Nyt hän soitti mummin hoitopaikkaan. Omahoitaja vastasi. Hän sanoi menevänsä katsomaan miten huoneessa voidaan, koputti ja aukaisi oven. Hento, hauraan näköinen vanhus istui sänkynsä laidalla ryppyinen kirje kädessään, kyyneleet poskilla. Hoitaja laittoi puhelimen hänen korvalleen:

”Mummi-rakas, se olen minä, Anna, tyttärentyttäresi. Tuulin tytär."

”En muista”...

”Vaikka et sinä muista minua, minä muistan sinut. Tulen huomenna katsomaan sinua”, Anna sanoi.

”Vie minut kotiin”, kuului hiljainen vastaus.

© AilaKaarina

Viikon 41/2026 krapu, kuvahaaste, 100 sanaa kera otsikon. Kravun tarjoavat Cara ja SusuPetal: Laho

maanantai 28. syyskuuta 2026

Suuri onni

234. Suuri onni

Anna ja Emilia istuivat vintissä vierekkäin, juttelivat kaikesta kiinnostavasta ja maistelivat vähän punaviiniäkin. Joka kerta tällaisina hetkinä tyttärensä seurassa Anna tunsi itsensä äärettömän onnelliseksi. Emiliassa oli ominaisuus, jota ei kaikilla ollut ‒ edes täällä Minimaailmassa, jossa asiat olivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin hyvin. Tytär

kerta kaikkiaan toi valon tullessaan. Muutoin Anna ei osannut tuota piirrettä kuvata. Aina hänen mieleensä laskeutui rauha, tunne, että nyt kaikki oli niin kuin olla piti. Maailmasta ei puuttunut mitään.

Hän oli sijannut Emilialle valmiiksi pedin vuodesohvalle. Hän itse istahtaisi hetkiseksi sen reunalle, antaisi suukon samoin kuin pikku-Emilialle aikoinaan. Tytär silittelisi hänen nyt jo hopeansävyisiä hiuksiaan.

© AilaKaarina

Viikon 40/2026 krapu, 100 sanaa kera otsikon ja kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa ovat hopea, suuri ja valo. Krapua emännöivät Cara ja SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/09/27/kultainen-kupla-romahtaa/

Onnentupa-tarinoita löytyy linkeistä mutta ovat itsenäisesti luettavia, eivätkä siis varsinaisia jatkokertomuksia.

116. https://pienettarinat.blogspot.com/2022/02/onnentupa.html, osa 1

132. https://pienettarinat.blogspot.com/2022/09/minimaailma.html, osa 2

147. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/01/kielitaitoisesti.html, osa 3

151. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/03/mummilassa.html, osa 4

153. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/03/ukin-taidonnayte_22.html, osa 5

158. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/09/ukin-iltapala.html, osa 6

163. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/10/isoisa-lapsenvahtina.html, osa 7

166. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/11/isoisa.html, osa 8

169. https://pienettarinat.blogspot.com/2023/12/kylailymuistoja.html, osa 9

177. https://pienettarinat.blogspot.com/2024/03/aarrearkku.html, osa 10

178. https://pienettarinat.blogspot.com/2024/04/isoaidin-evaat.html. 0sa 11

186. https://pienettarinat.blogspot.com/2024/10/ostoksilla_1.html, osa 12

190. https://pienettarinat.blogspot.com/2024/11/toisenlaisia-aania.html, osa 13

191. https://pienettarinat.blogspot.com/2025/01/teinirakkaus.html, osa 14

192. https://pienettarinat.blogspot.com/2025/01/lomailua.html, osa 15

193.https://pienettarinat.blogspot.com/2025/02/rakkautta-ilmassa.html, osa 16

198. https://pienettarinat.blogspot.com/2025/03/kevatsiivousta.html, osa 17

200. https://pienettarinat.blogspot.com/2025/04/paasiainen-mummilassa.html, osa 18

201.https://pienettarinat.blogspot.com/2025/04/vappupaiva.html, osa 19

219. https://pienettarinat.blogspot.com/2026/02/laskiaista_24.html, osa 20

228. https://pienettarinat.blogspot.com/2026/08/228-kaivattu-herkkuhetki.html, osa 21

229. https://pienettarinat.blogspot.com/2026/08/kommahdys-onnentuvassa.html, osa 22

231. https://pienettarinat.blogspot.com/2026/09/tutuksi-tullut.html, 23

maanantai 21. syyskuuta 2026

Kapina

233. Kapina

Pelko. Lapsena hän oli pelännyt. Isää ja pimeää. Usein hän oli suojautunut piiloutumalla peiton alle, maannut sykkyrässä, hiljaa. Huomenna

hän täyttäisi 18 vuotta. Äkkiä Irina tajusi kuinka elämä itsessään oli pelottavaa, väkivaltaista omalla hiipivällä tavallaan; hänkin tanssisi elämän pillin mukaan kohti kuolemaa. Iho hapristuisi, luut haurastuisivat, voima ja energia vähenisivät. Nöyrtyminen? Siksikö vanhat ihmiset kulkivat selkä kumarassa? Kuolema. Ei hän

kuolemaa pelännyt vaan sitä miten se tapahtuisi. Mutta sitä ei kannattanut miettiä liikaa. Oli vain elettävä, otettava päivät vastaan elämän tapposuunnitelmasta piittaamatta, uhmakkaasti. Oli koottava itsensä jokaisena hetkenä, katsottava elämää samoin kuin isää jokunen vuosi sitten. Silmät täynnä halveksuntaa.

Viikon 39/2026 krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa ovat pelätä, peitto, tanssia. Krapua emännöivät Cata ja SusuPetal. Lisää krapuja täällä: