Saari

(Fontin koko vaihtuu enkä saa sitä korjattua mitenkään, vaikka kirjoitin kaiken uusiksi)

62. Saari

He olivat soutaneet saareen iltapäivällä. Peetu oli pyytänyt

kavereitaan vanhempiensa mökille. Korkeat aallot olivat heitelleet

nuoria täynnä olevaa venettä rajusti, mutta kuin ihmeen kaupalla he

olivat selvinneet rantaan. Hän oli juonut viiniä, jotkut olutta,

väkevämpikin. Illalla

hän lähti Peetun kanssa ulos ja kompastui kiveen tai oksaan. He

kierivät mäkeä alas yhdessä, takertuivat toisiinsa. Nauroivat. Satoi

kuten tullessa, nyt jo myrskysi. Peetu suuteli häntä. Mutta pian

tämä kaikki loppuisi, sen tyttö tiesi. Hän muuttuisi entiselleen, vähän

kummalliseksi, vieraaksi, ujoksi. Hankalaksi itselleenkin. Viini,

Peetu ja mieletön hurja sää, joka nyt riuhtoi myös hänen sydäntään,

olivat hetkeksi nostaneet hänet ihmeelliseen olevaisuuteen.

Läsnäolijaksi.

© AilaKaarina

Viikon 8/2020 Krapuhaasteeseen, 100 sanaa kera otsikon

avainsanoilla muuttua, hankala, loppu sekä viikon 9 haasteeseen

avainsanoilla soutaa, myrsky ja aalto.

Kaipaus

61. Kaipaus

Hän avasi kotinsa oven. Eteisen autius jähmetti hänet toviksi 

ovensuuhun. Juuri tätä kotiinpaluun hetkeä hän oli pelännyt jo useita

vuosia. Takana oli 13 vuotta asuinkumppanuutta, uskollisuutta,

rakkautta ja kunnioitusta. Hitaasti 

 

hän käveli olohuoneeseen ja uskaltamatta katsoa sohvan suuntaan 

hän antoi katseensa kiertää nurkkia. Miten hän koskaan tottuisi tähän

hiljaisuuteen? Riemullisen tervehdyksen poissaoloon. Hän muisteli

koiran tyyneyttä sen kävellessä kohti viimeistä etappiaan. Aiemmin

se oli aina suhtautunut pelolla kaikkeen mikä liittyi lääkäreihin ja 

hoitajiin, sillä sitä oli usein käytetty eläinklinikalla milloin mistäkin

syystä. Varovasti hän antoi katseensa siirtyä sohvaan. Sen

tyhjyys! Koskaan ennen hän ei ollut nähnyt sohvaa niin tyhjää.

 

© AilaKaarina

Viikon 7/2020 Krapuhaaste, 100 sanaa kera otsikon avainsanoilla

nurkka, sohva ja huone.