maanantai 20. syyskuuta 2021

Oi, nuoruus!

106. Oi, nuoruus!



Ripaus ripsiväriä ja silmät loistivat kirkkaammin. Kevyesti punatut huulet toivat hymyn kaaren esiin. Hän kampasi hiuksensa. Ei hullumpi näky. Nainen virnisti peilikuvalleen. Nyt hän oli valmis illan huumaan. Aivan pian alkaisi hänen lempiohjelmansa, Tanssii tähtien kanssa. Hän istahti television ääreen. Kun parketille astelivat nuoret ensikertalaiset, tanssin opettaja ja hänen oppilaansa, nainen lumoutui täysin. Parin tanssissa ei ollut vähäisintäkään haahuilua. He liitelivät varmoin, kevein, rytmikkäin liikkein hänen sydämensä sopukoihin. Oli muitakin hienoja esityksiä, mutta tätä hän ei saanut mielestään. Nainen käveli 

eteiseen, kumarsi syvään rollaattorilleen, työnsi sen olohuoneeseen ja aloitti tanssin, jossa oli hänen elämänsä: muistot, onni ja haikeus.

© AilaKaarina

 

Viikon 38 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa annetuilla sanoilla: haahuilla, haikea ja hiukset. Sanoja saa taivuttaa.

Kravun vetäjä on SusuPetal

 


Anniina Koivuniemi ja Ernest Lawson tangon pyörteissä.

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Aamuyö

105. Aamuyö



Varovasti hän riisui kenkänsä ja takkinsa ja hiipi keittiön ovelle. Aivan turhaan. Jo oven raosta hän näki äidin istuvan pöydän ääressä, väsyneen ja yksinäisen näköisenä. Annan nähtyään hän levitti kätensä: Tulithan sä vihdoin! Hymy nousi äidin huulille. Annaa hävetti. Hän yritti ääntää selkeästi: Moi, juon jotain ja meen nukkumaan. Onko faija nukkumassa? Äiti nyökkäsi. Anna juoksutti hanasta vettä lasiinsa ja istahti äitiä vastapäätä. He juttelivat niitä näitä. Annalla oli täysi työ koettaa näyttää selvältä ja puhua järkevästi. Hän tiesi, että huijaus tuskin tälläkään kertaa onnistuisi. Mutta ponnistella täytyi. Hän hörppäsi lasistaan ja sanoi: Vitsi, kun tää kalja on hyvää.

 

© AilaKaarina


Viikon 37 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, ja sanat levittää, yksinäinen ja aamuyö on löydyttävä tekstistä (sanoja saa taivuttaa).

Krapua vetää SusuPetal

maanantai 6. syyskuuta 2021

Jäähyväiset

104. Jäähyväiset



Leikillään hän sanoi kissalleen: ”Menepä hyvästelemään Sarabi, sillä pian ette näe toisianne koskaan.” Simba ampaisi pyykkikorin päältä, jossa oli yön maannut allaan koiran pakkastossut, jotka se oli jossain vaiheessa ottanut viereiseltä patterilta ja juoksi tupakeittiöön. Hämmästyneenä hän kurkkasi ovesta ja ehti nähdä kissan nuolaisevan koiran huulia. Sitten se ryntäsi kupilleen, vain maistoi ruokaansa ja riensi olohuoneeseen. Auto ajoi pihaan. Kyyneleet, joita hän ja tytär olivat valuttaneet edellisestä illasta lähtien, syöksyivät silmiin. Myöhemmin, kun

koira oli jo saanut piikkinsä, hän ja tytär istuivat lattialla koiran vierellä. Heidän välissään kimalteli lammikko. Lasioven läpi hän katsoi vielä kerran koiraansa, kaunista, kuin nukkuvaa.


© AilaKaarina

Viikon 36 Krapu: 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat hyvästellä, kimalteleva ja maistaa on oltava tekstissä.

 

torstai 2. syyskuuta 2021

Kohtaaminen

103. Kohtaaminen



Kesän päättyminen sai mielen alakuloiseksi. Parina viime päivänä oli ollut lämmintä ja aurinkoista, mutta illan tuulessa oli nyt se jokin, joka muistutti syksyn tulosta: vilu, joka jo puistatti naista, vaikka säähän nähden hänellä oli yllään vähän liikaakin vaatetta. Hän oli hetkeä aiemmin istahtanut ravintolan terassille ja etsinyt itselleen suojaisen pöydän. Pian tuntematon mies, jonka hän oli tiskin lähellä nähnyt, pyysi saada istuutua samaan pöytään. Miehen katse oli suora ja avoin, niin kuin puhekin. Myöhemmin

he kulkivat jonkin matkaa samaan suuntaan ja sitten erosivat. Aamulla nainen muisti miehen heti herättyään. Olo oli lämmin ja hyvä, vaikka kylmä sade kuurasi tienoota.


© AilaKaarina

Viikon 35 Krapu: 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat kuurata, vilu ja suojainen on oltava tekstissä. Sanoja saa taivuttaa.

 

maanantai 24. toukokuuta 2021

(Krapu)

102. (Krapu)



Tyttären vanhat Barbiet sekä Esmeralda ja kapteeni saivat uuden elämän. Vanhempi lapsenlapsista, 7-vuotias johti leikkiä ja antoi sille nimeksi Aikamatkustus. Esmeralda ja kapteeni elivät myöhäiskeskiajan Pariisissa, nyt myös mummin makuuhuoneessa. Barbiet sen sijaan pitivät kotiaan olohuoneessa. Mummin tehtävä oli istua netissä, kertoa 1400-luvun elämästä ja pyynnöstä näperrellä kaikkea sellaista kivaa ja nopeasti valmistuvaa, mikä kuului tuonaikaiseen elämään. Silmät pyöreinä tytöt ihmettelivät silloista elämänmallia.

Kaunis Esmeralda ja kapteeni tutustuivat, rakastuivat ja tapasivat myös Barbiet aikakoneen avulla. Barbiet ihastuivat pariskuntaan, joille ehti vauvakin syntyä. Alkoi hääjuhlien valmistelu. Häälahjoja kasattiin kokonainen vauvan vaunullinen! Uudet ystävät puettiin Barbien vaatteisiin. Hääjuhlasta tuli kerrassaan upea.


© AilaKaarina


Kevään 2021 viimeinen Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat ihmetellä, kiva ja krapu on oltava tekstissä. Sanoja saa taivuttaa. 

(Tämä leikki eteni suurinpiirtein näin niin kesä- kuin heinäkuussa 2020 (jolloin tarina siis jatkui) lapsenlasteni kyläillessä luonani ja oli kokonaan tyttöjen itsensä luoma tarina. Alla on ottamiani kuvia, joista tänne karsin paljon pois, kuten mm. ystävystymisvaiheesta ja hääateriasta sekä omista tekemisistäni; vain tulitikkulaatikosta tehty vauvan peti näkyy rääppiäiskuvassa ;) .)

     Kapteeni.


 

Ensimmäiset treffit. Esmeralda ja kapteeni taitavat vielä vähän ujostella.


 Esmeraldan kotiteltta. (Takana leikitään välillä nukkekodilla.)

 
Barbie pyöräilee tapaamaan Esmeraldaa ja kapteenia.


 

Esmeralda on jo saanut Barbien asun ylleen ja on siitä selkeästi riemuissaan.

  Vauva on syntynyt. Iskä iloitsee pienokaisestaan.

 
Häälahoja on vauvan vaunut pullollaan. 

 Hääjuhlaan lähdössä.

                                                     Häävalssi.

                               

Nyt jo Barbie-Ken saa tanssittaa morsianta ja kapteeni vie Barbieta tanssimaan.                      .


                                                     Ratsut odottavat hääparia.

     

Juhlan jälkeiset rääppiäiset.                                               


                                                     Isä hoitaa lastaan.

Rakkautta.

 

                                                LOPPU.

maanantai 17. toukokuuta 2021

Aikuiset

101. Aikuiset



Anna seisahtui kynnykselle. Hän oli aikonut yllättää vanhempansa ja oli siksi hiipinyt hipihiljaa eteiseen kädessään luonnonkukkakimppu. Raollaan olevasta ovesta hänen kuulemansa viimeinen sana ero sai sydämen hypähtämään kurkkuun. Hengitys salpaantui. Jaloista tuli keitettyä makaronia. Anna kääntyi ja istahti hetkeksi kivisille ulkoportaille. Kun sydän lakkasi rummuttamasta rintakehää, hengitys rauhoittui, jalkoihin tuli voima takaisin, hän ryntäsi pihalle ja juoksi talon taakse pensasryteikön suojaan. Vaatteisiin takertui ruusupensaan piikkejä, mutta hän ei sitä huomannut, tajusi vain, että kukkakimppu oli pudonnut jonnekin. Silmät olivat kyynelistä märät. Miksi elämä oli tällaista? Vanhempien jatkuvaa riitaa, sopimista ja pian taas uutta yritystä koettaa muuttaa toinen itsensä kaltaiseksi.

© AilaKaarina


Vkon 20 Krapu sanoilla viimeinen, ryteikkö ja vaatteet. 100 sanaa otsikon kanssa ja nämä kolme sanaa on oltava tekstissä.

 

tiistai 11. toukokuuta 2021

Nukkekoti

100. Nukkekoti



Koronakeväänä 2020, kun taudista tiedettiin vähän, Annakin linnottautui joksikin aikaa seinien sisälle. Oli keksittävä jotakin tekemistä. Eräänä päivänä hän, vähän kauhuissaan, huomasi raahaavansa painavaa pakettia kotiinsa. Koottava nukkekoti oli haasteellinen, sillä hän ei ollut erityisen näppärä käsistään. Mutta ystävän sanat kannustivat: ”Sä olet päänäppärä. Hyvä siitä tulee.” 

Anna aloitti maalaamalla talon sisäseiniä. Ne imivät huonosti itseensä valkoista kalkkimaalia, mutta kolmannen kierroksen jälkeen huoneet näyttivät kuin aidosti kalkituilta. Sitten hän ostamillaan plekseillä ”lasitti” ikkunat. Kylpyhuone sai ”marmoroinnin”, olohuoneen yksi seinä kauniin tapetin ja lattiat päällyksensä. Alkoi talon kasaaminen. Hän odotti päivää, että saisi lapsenlapset yökylään. Yhdessä he loisivat täydellisen leikkipäivän.


© AilaKaarina

 

Viikon 19 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Nämä kolme sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä: imeä, täydellinen ja talo.

 











 

 

tiistai 4. toukokuuta 2021

Lähiluonto

99. Lähiluonto



Koira ampaisi juoksuun heti kun hän oli irrottanut se hihnan. Anna katseli hyvillään sen menoa. Oltiin lähellä puoltayötä, joten koiran saattoi päästää vapaaksi. Hänellä oli kuuma, sillä osa matkasta oli tehty yhdessä juosten. Hän riisui huivinsa, oli päänahkaa myöten hikinen, avasi takkiaan, irvisti, kun kylmä tuuli puhalsi rintakehään. Oli hetken täydellisen onnellinen. Mutta sitten tilalle nousi

suru. Jonain päivänä tämä olisi ohi. Eikä pelkästään siksi, ettei koira enää kauaa jaksaisi pitkiä reissuja, vaan siksi, että Helsingin päättäjät olivat sopineet, että Malmin lentoasemaa kiertävä metsikkö kaadetaan ja tilalle rakennetaan asuntoja. Ihmiset jäisivät ilman tätä luonnon ihastuttavaa saareketta. Kuten sen eläimetkin.


© AilaKaarina

 

Viikon 18 Krapu. 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat (joita saa taivuttaa) päänahka, irvistää ja ilman on oltava tekstissä.

 

maanantai 26. huhtikuuta 2021

Kiinni

98. Kiinni


Oliko hän painostanut jollakin tavoin Irinaa ja siksi tämä oli lähtenyt?, Marcus pohti hetkinä, jolloin ikävä yllätti. Hän muisteli olleensa vain kerran aiemmin ihastunut ennen Irinaa, mutta eihän siitä ollut mitään tullut. Irina oli ollut hänen nuoruutensa ainoa rakastettu, jonka kanssa hänellä oli ollut suhde. Eräänä päivänä, kun he poistuivat

yhtä aikaa kirjastosta, Irinan silloisesta työpaikasta, hän oli kutsunut Marcuksen viettämään syntymäpäiväänsä läheiselle terasille. Marcus oli onnitellut naista ja mielessään itseään. Ja siitä illasta lähtien he olivat seurustelleet. Kunpa hän olisi silloin jo ymmärtänyt, ettei hänenlaisensa ihminen olisi saanut edes toivoa elämäänsä Irinan kaltaista olentoa. Ei mitään niin ihmeellistä.

© AilaKaarina


Viikon 17 Krapu sanoilla onnittelut, painostaminen ja kirjasto (sanoja saa taivuttaa).

Lisää Krapuja täällä:

SusuPetal

 

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Syreenipensaat

97. Syreenipensaat


Marcus huomasi syreenipnsaiden silmut. Tuntui hyvältä, vihdoinkin. Vain keväiseltä. Siitä, kun Irina oli ennen lähtöään sanonut, että hän palaisi ennen kuin syreenit kukkivat, oli vuosia. Hän oli lakannut odottamasta, muisti vain nuo sanat. Kerran

ne olivat merkinneet hänelle kaikkea. Alkuun tielle tuijottaminen oli sujunut helposti, sillä hetkeäkään hän ei ollut epäillyt etteikö Irina tulisi. Koko kylmän, ankaran talven hän oli odottanut rauhallisesti, mutta kevättä kohden aina vain kiihkeämmin. Kesän saapuessa 

Marcus lopulta ymmärsi jäänensä yksin. Hän käänsi työpöytänsä niin ettei nähnyt pihaporttia. Mutta syreenipensaat näkyivät. Vuodesta toiseen ne vilkuttivat hänelle tyhjiä tai täysiä oksiaan minne tahansa hän ikkunoistaan katsoikin.


© AilaKaarina


Viikon 16 Krapu sanoilla helppo, odottaa ja ankara, jotka on siis oltava tekstissä (taivuttaa saa).

 

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Yksinäisyydestä

96. Yksinäisyydestä



Jospa hän vain nyt suostuisi. Hyväksyisi, lopultakin. Antaisi päivien tulla niin kuin ne tulisivat, taistelematta vastaan. Yrittämättä enää uskotella, että elämällä olisi muutakin tarjottavaa kuin tämä: yksinäisyys. Sillä loppujen lopuksi se oli ennen kaikkea mielen tila. Hänen mielensä koti. Ei niin läheistä ja rakasta aikuissuhdetta ollut koskaan ollut, etteikö hän olisi aina jossakin mielensä pohjalla tuntenut sen, sen aution tilan. Sellaisina hetkinä se oli tuntunut suorastaan kidutukselta. Niin kuin ne piuhat, jotka saivat tuntemaan yhteenkuuluvuutta, olisivat aina olleet hieman vialliset. Vain lastensa ollessa pieniä hän oli kokenut syvää läheisyyttä; kantanut sylissään keväisten päivien huikaisevaa valoa, pirteyttä ja luomisvoimaa. Rakkautta.


© AilaKaarina


Viikon 15 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Sanat kidutus, koti ja pirteä on oltava tekstissä.







 

torstai 8. huhtikuuta 2021

Kaksi elämää

95. Kaksi elämää



Tee oli liian kuumaa, melkein vielä kiehuvana kupissa. Hän istui keittiön pöydän ääressä, oli hetkeä aiemmin tullut kotiin miehen luota, jota oli tapaillut jo useamman vuoden. Oma mies oli matkoilla, lapset viettivät rakkaalla anopilla viikonloppunsa viimeisä tunteja. Olo oli kevyt, vaikka väsyttikin lyhyeiksi jääneden unien vuoki. Siinä istuessaan hän ei muuta toivonut kuin että saisi vielä kauan pitää tällaisena kaiken. Iloa tuovat salaiset yöt, hitaat aamut, hitaat syleilyt ennen eroa, ennen rullaverhojen nostoa ylös, ennen pian koittavaa päivää. Nyt se päivä oli tässä, loputtomina tunteina ennen lasten kotiintuloa, kolmen ihanan villikon. Illalla tulisi myös mies. Niin rakas hänkin.


© AilaKaarina

Viikon 14 Krapu avainsanoilla kiehuva,ja rulla. 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa, joita toki saa taivuttaa, on oltava tekstissä.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Tutustuminen

94. Tutustuminen



Häntä jopa jännitti vähän. Tuntui, että ikuisuus sitten hän oli viimeksi laittanut itseään treffejä varten, vaikka edellisestä kerrasta oli vain vuosi aikaa. Olo oli kuin nuorella tytöllä. Varovainen kurkkaus

peiliin. Ei isompaa hätää, iho oli vielä sangen sileä, hän totesi tyytyväisenä venytellen leikkisästi poskiaan. Sitten kurkkaus vaatekaappiin. Mitä ihmettä hän pukisi ylleen? Kauneimmat alusasunsa ainakin. Ja pikkumustan? Samassa pärähti puhelin. Mies soitti: Hei, kulta. Oletko jo tulossa? Naista nauratti. Heidän hauska leikkinsä alkaisi pian. Jo yli 10 vuotta he tismalleen samana päivänä tapaamisestaan treffasivat samassa ravintolassa, jossa aikoinaan näkivät toisensa ja viettivät ensimmäisen iltansa. Aloittivat uudelleen hitaan tutustumisen toisiinsa.


© AilaKaarina


Viikon 13 Krapu avainsanoilla sileä, venytellä ja kaappi.

maanantai 22. maaliskuuta 2021

Ystävät

93. Ystävät



Televisiosta tuli silmälasimainos ja hän muisti koulutoverinsa. Passissa lukisi varmasti ruskeat tai vihreät, vaikka tytöllä oli ollut uskomattoman viehkeät keltaiset silmät. Kissan silmät. Nainen hymyili. Mitähän hänelle kuuluu? Oliko opiskellut, saanut hyvän ammatin? Oliko onnellinen? Oli muitakin

lapsuuden ja nuoruuden aikaisia tyttöjä ja poikia, joihin hän oli ystävystynyt ja joita usein ajatteli. Irinaa, joka oli niin kauniskin, ja Helenaa, hiljaista ja arkaa. Hän kaipasi heitä kaikkia. Vuosiin hän ei ollut tavannut ketään heistä, vaikka oli itse yrittänyt pitää yhteyttä. Kun hän rullasi pyörätuoliaan yksiönsä ikkunan ääreen avatakseen sen, hän näki lentokoneen. Se lensi korkealla ja katosi vähä vähältä näkyvistä.


© AilaKaarina


Viikon 12 Krapu, 100 sanaa ja avainsanat ovat yksiö, ruskea ja hymy.

 

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Vanki

92.Vanki

 

 

Hän tunsi olevansa kuin esimerkillinen vanki. Tai luostarin ihana iki-impi. Nauratti tuo jälkimmäinen. Jokunen vuosikymmen oli mennytkin impeillessä, mutta vasta nyt hän oli tuntenut olevansa siihen tarpeeksi vanha. Leskeksi jäätyään oli ollut vaikeaa kauan, mutta vähitellen hän oli onnistunut vaimentamaan seksuaalisen puolen itsestään ja lopulta, viime silauksen, oli tehnyt aika.

Hän muisteli Faulknerin Villipalmujen luottovankia, joka vapautumisensa jälkeen palasi takaisin vankilaan. Hän ymmärsi tuon eristäytymisen tarpeen. Se antoi turvallisuuden tunteen; se antoi luvan nauttia omasta seurasta, viihdyttävänä, jopa hauskana, nyt vihdoin hänenkin ilman vähäisintäkään syyllisyyden tunnetta. Nykyisin oli mukava herätä myös aamuisin, kysäistä: ”No huomenta, kulta! Miten yösi sujui...”


© AilaKaarina


Viikon 11 Krapu, 100 sanaa kera otskikon. Sanat hauska, vaimentaa ja eristäytyminen on oltava tekstissä. Sanoja saa toki taivuttaa.

 


keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Kesytön

91. Kesytön



Pienestä pitäen on kissa pyrkinyt talon isännäksi. Vain iso rhodesian ridgeback pystyy pitämään sen kurisssa ja nuhteessa, niin kauan kuin elää. Sen kuoleman

jälkeisestä yöstä lähtien, reilun viikon ajan, kissa päivystää parvella koiran pakkastossujen päällä, jotka on itse sinne raahannut. Mutta vähitellen

päivien kuluessa jotakin alkaa tapahtua sen kauniissa päässä. Se lakkaa etsimästä koiraa eri huoneista. Edelleen se puree ja raapii, jos nainen yrittää sitä silitellä, mutta kerta kerralta hennommin. Viikot rientävät, rientävät kuukaudet ja eräänä päivänä kissa antaa paijata itseään pitkään, näyttää hivenen nauttivankin siitä. Nainen palkitsee sen ruokalusikallisella herkkupaloja. Kissa syö, pyyhkäisee viiksiään, marssii tiehensä häntä pystyssä.


© AilaKaarina


Viikon 10 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, ja sanat päivystää, ruokalusikka ja isäntä on oltava tekstissä.

 

sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Makkarakeitto

90. Makkarakeitto



Tälle vauvalle ei sitten ikinä syötetä mitään lihapullia, Anna päätti katsellessaan ihastuneena pientä kääröä sairaalan vuoteella. Siitä tulisi kasvissyöjä, kuten hän itsekin oli ollut jo jonkin aikaa. Myöhemmin neuvolassa 

ei oikein tykätty lapsen kasvisruokavaliosta, kun pituus ei noussut kasvukäyrällä ihan niin kuin olisi pitänyt. Poika ei ollut laiha vaan hoikka, mutta miinuksia tuli siitäkin, vaikka Anna piti huolta, että lapsi sai tarvittavat ravintoaineet mm. kananmunista ja juustosta. Nyt Emil

oli naapurissa leikkimässä, ja Anna pötkötteli kotonaan, sillä päätä särki hieman. Parin tunnin päästä hän rinkutti naapurin ovikelloa. Irja seisoi nauraen ovensuussa: ‒ Emil oli aivan lumoutunut makkarakeitosta. Söi kaksi lautasellista.


© AilaKaarina


Viikon 9 Karapuhaaste, 100 sanaa otsikon kanssa. Sanat lihapulla, särkeä ja vauva on oltava tekstissä (sanoja saa taivuttaa). Lisää Krapuja: https://susupetalsanat.wordpress.com/

 


Pelko

89. Pelko

 

 

Niin kuin hän olisi saanut siihen rokotteen jo lapsena. Elämä oli ollut yhtä pelkoa. Milloin isä saisi raivarinsa, alkaisi huutaa ja lyödä, varsinkin siskoa. Milloin äiti sanoisi ääni särkyneenä: Lapset, menkää pihalle, ja puolustautuisi vaikka lattiaharjan avulla sen yhden nyrkeiltä. Milloin se saapuisi yöllä humalassa kotiin, herättäisi kaikki, huutaisi jotain saatanan akkaa ja äkkiä niitä perkeleen lihapullia pöytään siitä! Milloin se itkettäisi pikkuveljeä, ei antaisi mennä lohduttamaan kuin vasta sitten, kun vauvan sängystä oven takaa ei kuuluisi enää mitään. Tämän

hän tajusi silloin, kun maailmassa alkoi riehua vakava pandemia. Hän oli varovainen, mutta rauhallinen. Pelolle hän oli täysin immuuni.


© AilaKaarina


100 sanan viikon 9 Krapuhaaste sanoilla lihapulla, särkeä ja vauva.


lauantai 27. helmikuuta 2021

Kasvatusta isoisän aikaan

88. Kasvatusta isoisän aikaan



”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa”. Eikä nainen sitten säästellyt, vaan käski pojan hakea itse vitsansa. Uudelleen piti pyytää anteeksi, sitten laskea housut alas ja ”läiskis”. Ei nainen kovaa lyönyt. Eikä poika tahallaan rikkonut housunlahkeita, äidin viimeisillä pennosilla ostamista uusista housuista. Ei poika ilkeyttään tuonut kotiin oravanpoikasta, jonka emo löytyi kuolleena pesän vierestä. Poikanen repi äidin uudet verhot tuossa tuokiossa. Ja taas ”läiskis”. Lista pojan ehtimisistä oli loputon, vahinkoja kaikki. Ja aina ”läiskis”. Mutta äitiään poika rakasti ja kunnioitti elämänsä loppuun asti. Muut naiset

saivat sen sijaan tuntea hänen loputtoman vihansa ja halveksuntansa, vaimoa ja tyttäriä myöten.


© AilaKaarina

 

Runonevan 30. haasteeseen Sanonta. 100 sanan kirjoitelma (otsikko mukana).

 


torstai 25. helmikuuta 2021

Tuntuma

87. Tuntuma



Hän oli tehnyt ruokia etukäteen valmiiksi lastenlasten yökyläilyä varten. Nyt oli aikaa olla tyttöjen kanssa ja pelata erilaisia seurapelejä. Kaksi keppiteatteriesitystäkin tehtiin yhdessä. Mieluiten lapset leikkivät tyttären vanhoilla Barbieilla, nukkekodilla ja pienillä linnoilla pikku figuureineen. Välillä ulkoiltiin, käytiin myös jätskiostoksilla. Hän nautti voidessaan keskittyä täysin tyttöjen kanssa olemiseen, ylellisyys, johon omien lasten ollessa pieniä ei aika riittänyt niin paljon kuin hän olisi tuolloin halunnut. Mielessä pyöri hetkittäin

kirjoitushaaste, johon hän halusi osallistua, mutta ei saanut siihen tuntumaa, eikä välittänytkään. Miten kirjoittaa annetun haasteen sanoista, mm. ”tajuta” ja ”kiukku”, kun oli niin syvästi onnellinen! Nyt kun itse elämä oli läsnä.


© Ailakaarina

 


Näytelmä Onnen tupa:

Sika Sippurahäntä rakentaa Onnen tupaa. Jänis vääräsilmä menee auttamaan.


Sika Sippurahännän apuna: Pässi Päkäpää, Jänis Vääräsilmä, Kissa Kirnauskis ja Kukko Punaheltta.

 

Kukko Punaheltta pelottelee kiekumisellaan Susi Hukkasta, joka on tullut vaanimaan itselleen syötävää.

- - -

Näytelmä Kolme Karhua:


Isä Karhu keittää aamupuuron.

 

Isä Karhu huomaa, että hänen puuroaan on maistettu.


Isä Karhu on järkyttynyt, koska heidän kotiinsa on tunkeuduttu.


Äiti Karhu huomaa, että joku on maannut hänen vuoteessaan.


Pikku Karhu löytää Kultakutrin omasta vuoteestaan.

(Nukketeatteri Sampo myi aikoinaan näitä keppiteatterinukkeja.)



Viikon 8 Krapu, 100 sanaa ja sanat tajuta, kiukku ja vanha on oltava tekstissä, mutta sanoja saa taivuttaa. (Kuvat lisäsin vasta 27.2.21)

 



maanantai 15. helmikuuta 2021

Unohtumaton

86. Unohtumaton



”Koirasi oli kerralla päättänyt hoitaa kaikki mahdolliset tulevatkin kipunsa pois päiväjärjestyksestä”, oli lääkäri sanonut lohduttavaan äänensävyyn ennen kun koira vietiin laboratoriosta teho-osastolle. Se oli syönyt yli puolet pöydälle unohtuneista kipulääkkeistään. Pari päivää aiemmin se oli juossut vapaana pellolla, astunut myyränkoloon ja murtanut varpaansa. Sairaalan häkissään koira oli ollut täysin apaattinen. Vasta kun 

Anna pyydettiin hätiin, se alkoi tutkia ruoka-astiaansa. Hänen tehdessään lähtöä koira alkoi ulista, tarrautui kiinni, lopulta huusi suoraa huutoa! Mutta se toipui. Samassa paikassa käytiin myöhemminkin. Sinne koira myös lopulta jätettiin. Vuosien

yhteisen elämän, kolmetoista nyt kaipauksen täyttämää vuotta hän kantoi kuin kalleimman aarteen ulos Eläinklinikan ovesta.


© AilaKaarina

Viikon 7 Krapu. 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat pelto, laboratorio ja astia on oltava tekstissä (taivuttaa saa).

Lisää Krapuja löytyy täältä:  https://susupetalsanat.wordpress.com/

 


maanantai 1. helmikuuta 2021

Kengät

85. Kengät



Olis edes paahtoleipää, sanoi murrosikäinen kiukkuisella äänellä. No, olisi edes se paahdin, Anna sanoi hiljaa. Emil oli vihainen, koska oli joutunut tyytymään halpiskenkiin muotikenkien sijasta.

Äiti, ollaanks me köyhiä? Kysyi 6-vuotias totisena. On niitä köyhempiäkin. Mä käyn kuitenkin töissä ja saan siitä vähän rahaakin. Joo, ja mulla on säästöjä, jatkoi Emilia silmät loistaen. Sano vaan jos tarttet multa rahaa, kyllä mä autan sua. Anna vastasi hellästi: Kiitos, kulta. Sanon kyllä jos tarvitsen.

Syötyään välipalansa Emilia sentään puki mukisematta vanhan haalarinsa ylleen ja lähti pihalle ovella odottavan naapurin tytön kanssa.

Anna meni suihkuun, laittoi sen täysille ja antoi itkun tulla.


© AilaKaarina


Viikon 5 Krapuhaaste, 100 sanaa otsikon anssa. Sanat haalari, suihku ja paahtoleipä on oltava tekstissä (sanoja saa taivuttaa).

Lisää Krapuja löytyy täältä: https://susupetalsanat.wordpress.com/

 


torstai 28. tammikuuta 2021

Syntyvä

84. Syntyvä



Anna kirjoitti päiväkirjaansa: Naamiaiset ovat ohi. Sitähän se kaikki oli ollut, yritystä syntyä maailmaan aikuisena. Yritystä työntää itsensä elämän putkeen, tehdä siellä jokin kummallinen, epätoivoinen transformaatio ja tulla lopulta ulos omana itsenään, muka! Mahdotonta. Ainakin tehdä se yksin. Esiin

oli aina ensin ryöminyt sangen kiehtova otus, mutta se kelpasi, riitti vain hetken, sillä sen epämuodostumat näkyivät nopeasti. Toinen odotti piilossa, tai paremminkin lähes sen alkio, kunnes miltei näin sen, vaikka yritin olla katsomatta. Pelästynyt, harmaa, pikkuruinen Anna, vankina menneisyydessään kuin hyönteinen hämähäkin seitissä. Miten turhaan yritin aina työntää sen pois! Mutta nyt minulla vihdoin

on kätilö. Synnytys on käynnistetty.


© AilaKaarina

 

Viikon 4 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, jossa on oltava sanat mahdoton, riittää ja naamiaiset.

Lisää Krapuja osoitteessa https://susupetalsanat.wordpress.com/





 


tiistai 19. tammikuuta 2021

Pysäytetty

83. Pysäytetty  



Pieni ihminen oli juuri kertonut, miten paljon hän naista rakasti, kaipasi usein, ajatteli iltaisin, jos ei saanut unta. Se suorastaan pelotti häntä ja surettikin, sillä elämän loppusuora näkyi jo. Hän ei ollut koskaan ollut kovin hyvä elämänvalinnoissaan; ei vain ollut välittänyt itsestään riittävästi ollakseen tarkempi. Mutta lasta nainen rakasti, tunsi häneen syvää yhteenkuuluvuutta. Vuorokauden ikäisenä tyttö oli itkenyt paljon. Mutta hänen 

käsivarsillaan, kun hän ensi kertaa tuuditteli pienokaista ja jutteli rauhoittavasti tälle, itku vaimeni vähitellen heikoksi ääntelyksi. Lopulta tyttönen vain katseli häntä vaiti, tutkivasti. Laskiessaan lapsen miniänsä syliin hän tiesi, että erään levottoman vaeltajan sydämeen oli tehty hentoinen pesä. 

 

©AilaKaarina


Viikon 3 Krapuhaaste Sanat heikko, laskea ja vaeltaja on oltava 100 sanan tekstissä otsikko mukaan lukien. Lisää Krapuja löytyy täältä:
https://susupetalsanat.wordpress.com/


keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Mummi

82. Mummi



Eikä, sä olet taas kompuroinut jossain! Anna huudahti nähdessään mustelman alun mumminsa otsassa. Päälaessa näkyi tuoretta verta. Vanha nainen seisoi oviaukossa iloisesti hymyillen. – No, ei tämä nyt mitään ole, ihan hyvin olen pärjännyt. Vaihdoin aamulla keittiön kattolamppua. Horjahdin, taisin lyödä pääni... no, johonkin. Ihanaa kun tulit taas käymään, kulta. Ruokakin on valmiina. – Voi, rakas ihminen. Aina sä hössäät niiden ruokies kanssa. Mä tulin auttamaan sua enkä olemaan passattavana. Mä jään yöksi kyllä nyt! Anna sanoi napakasti ja halasi mummiaan lujasti.

Kello kolmelta iltapäivällä mummi kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Anna istui aulassa ja odotti tietoja. Huomaamatta olivat kädet menneet ristiin.

© Ailakaarina

Viikon 2 Krapuhaaste. 100 sanaa otskon kera ja sanat kolme, pärjätä ja mustelma on oltava tekstissä.

Lisää Krapuja löytyy täältä:  https://susupetalsanat.wordpress.com/