Leikin riemu

113. Leikin riemu

 

He kiipesivät korkealle vuorelle, hän ja Pikkuystävä. Pikkuystävä oli vielä aika pikkuinen ja tarvitsi apua kapuamisessa, mutta vihdoin he pääsivät huipulle. Sinne he perustivat kotinsa. Mukanaan heillä oli jo ruokaa, mutta sitä oli haettava lisää. Ruokavarasto oli alhaalla, kapean, matalan, mutta vaarallisen joen toisella puolella, sillä sen rannalla vaanivat krokotiilit. Juuri kun he laskeutuivat rinnettä alas kohti jokea, ampaisi lauma petoja heitä kohti. Kaksi krokotiilien pelästyttämää seikkailijaa ravasi ruokavarastolle ja takaisin useaan kertaan aivan henkensä hädässä! Mutta vihdoin komerot olivat täynnä sapuskaa ja alkoi ihana luppoaika nuotion lämmössä ja hohteessa. Tikkujen nokassa kypseni ruoka. Kaikki oli nyt hyvin.

© AilaKaarina

Viikon 50/2021 ja syyskauden viimeinen Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa ovat: hohde, luppoaika ja pelästyttää.

(V. 2016 isoäiti ja 3-vuotias lapsenlapsi innostuivat tällaiseen leikkiin ihanana talvipäivänä, kun he olivat löytäneet mahtavan korkean lumikasan.)

Seikkailu

112. Seikkailu

Nainen kiipesi Kyyvuorelle, muuttui nopeasti Ninjaksi. Hän vaihtoi nimensä Mariiaksi, ninjatoveri oli nimeltää Amanda ja toinen Gisella. He seisoivat piirissä hartaina käsi kädessä ja antoivat ninjaenergian siirtyä toinen toisiinsa. Sitä kutsuttiin Ninjaenergian vahvistusseremoniaksi. Sen jälkeen alkoi taistelu krokotiileja ja ei-ystävällismielisiä valaita vastaan, jotka vaanivat heitä joka puolella. Naisella oli kädessään laser-tai-joku-miekka. Hän auttoi vapaalla kädellään ninjatovereitaan Kyyvuorelle turvaan, kun nämä olivat uskaltautuneet vuoren juurelle taistelemaan. He talssivat väsyneinä kotilinnakkeelle, kun taistelu oli ohi ja korjailivat muurien seiniä, niiden joka sivua, joka kulmaa. Voittoisasta seikkailusta he onnittelivat toisiaan 

posket punottaen talven pikkupakkasessa. Tällaisiin leikkeihin hän oli lastenlastensa kanssa aina valmis.

© AilaKaarina

Viikon 49/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Annetut kolme sanaa ovat kulma, sivu ja piiri.

 

                                              Kyyvuori häämöttää...
 

 Väsynyt, taistelun uuvuttama Ninja.

 

 

Nuorempi Ninja korjaa linnaketta.

 

 

Kotilinnake.

 

         Lisää Krapuja täällä: SusuPetal

Rakastunut

111. Rakastunut

Mies istui koneessa. Hetki sitten he olivat hyvästelleet. Kauan odotettu ensimmäinen yhteinen viikonloppu oli takana. Nyt hän ikävöi naista niin, että koko ruumista särki. Vieläkin hän harmitteli hieman kauhuissaan parin päivän takaista matkalle lähtöään. Juuri kun kone oli rullannut kiitoradalle, eräs matkustaja oli saanut sairauskohtauksen ja hänet piti viedä sairaalaan. Lähtö oli viivästynyt niin, että hän oli pelännyt naisen luulevan ettei hän tulisikaan. Hän oli soittanut, uudestaan ja taas uudestaan, mutta soittoon ei vastattu. Nainen oli kadottanut puhelimensa, se selvisi myöhemmin. Ei, näin ei saisi enää käydä! Miten hän varmistaisi, että jonossa,

jossa onnea jaettiin, olisi lopultakin heidän vuoronsa?

© AilaKaarina

Viikon 48 Krapu, (2021) 100 sanaa ja annetut sanat ovat vuoro, taas ja harmitella.

Toinen osa tarinalle Kesäaika: https://pienettarinat.blogspot.com/2019/04/kesaaika.html

Ilo

110. Ilo 

Työpäivän rankin vaihe, kurahousushow, oli meneillään. 3‒6-vuotiaita oli paljon, mutta ryhmässä oli vain kaksi aikuista. Hän ei halunnut, että se olisi lapsille se tylsin päivän hetki, koska juuri kurahousujen pukeminen oli heille vaativa tehtävä. Hän jutteli samalla kun auttoi heitä ja kertasi kuvin missä järjestyksessä vaatteet oli viisainta pukea. Ei siis käsineitä ensimmäiseksi. Tunnelma oli mukava, rento. Siinä iloisesti rupatellessaan ja sitoessaan kurakäsineitä 4-vuotiaalle tytölle, tämä sanoi hellästi: ‒ Anna, miten sä oikein oot tollanen? Noin hauska. ‒ No, kun mä olen jo vähän tällainen mummeli, hän vastasi nauraen. Tyttö huudahti: ‒ Et sä voi olla mikään mummeli, ei ne oo tollasia!

© AilaKaarina

Viikon 47/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kera ja annetut sanat, joita saa taivuttaa ovat vaativa, tylsä ja rankka.

(Ps. Kone laskee 102 sanaa ja minä 100, koska mielestäni 3‒6-vuotias on yhdyssana.)

Kravun tarjoaa SusuPetal

 

Kasvatusta ennen vanhaan

109. Kasvatusta ennen vanhaan

”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.” Eikä nainen säästellyt, käski pojan hakea itse vitsansa. Uudelleen piti pyytää anteeksi, sitten laskea housut alas ja ”läiskis”. Ei nainen kovaa lyönyt. Eikä poika, veljeksistä nuorin, tahallaan rikkonut jo aiemmin paikattuja housunlahkeita. Ei poika ilkeyttään tuonut kotiin oravanpoikasta, jonka emo löytyi kuolleena pesän läheltä. Poikanen repi äidin uudet verhot tuossa tuokiossa. Ja taas läiskis. Lista pojan ehtimisistä oli loputon, joskus vaarallisistakin, mutta vahinkoja ne kaikki olivat. Äitiään

poika kunnioitti elämänsä loppuun asti. Muut naiset saivat sen sijaan tuntea hänen loputtoman, hänelle itselleenkin salaisen vihansa, katkeruutensa ja halveksuntansa, vaimoa ja tyttäriä myöten.

© AilaKaarina

Aikoinaan Runonevan 30. haasteeseen Sanonta. Nyt myös hieman muokattuna viikon 45/2021 Krapuhaasteeseen annetuilla sanoilla: vaarallinen, salainen ja veljekset. 100 sanaa otsikon kanssa ja annettuja sanoja saa taivuttaa.

 

Pako

 108. Pako

Kun tyttö oli kulkenut kappaleen matkaa, hän kuuli pojan sanat: ”Tuossa se menee taas, se hullu tyttö, joka puhuu itsekseen.” Tyttöä nolotti. Tiheän pensasaidan läpi hän ei nähnyt ketään, ei tiennyt kuka vauraan näköisessä talossa asui, vaikka kodit olivat vain korttelin päässä toisistaan. Miten hänen taloaan, pikaisesti 50-luvulla rakennettua kaksikerroksista neljän perheen kotia saattoi kuvailla? Ahdisti

entistä enemmän. Hän oli lähtenyt kävelemään, kun ei vain jaksanut kuunnella kodin riitoja. Omassa mielikuvitusmaailmassa kaikki oli ollut niin hyvin. Nyt lumous hiipui pois hitaasti mutta varmasti. Hän kääntyi ympäri, käveli kohti taloa, jota oli oppinut kutsumaan kodiksi. Joka askel oli edellistä raskaampi.

© AilaKaarina

Viikon 43/2021 Krapu. 100 sanaa otsikon kera ja annetut kolme sanaa ovat: hullu, kappale ja hiipua.

Kravun tarjoaa SusuPetal

Matka

107. Matka

Kaikesta muusta hän oli selviytynyt paitsi lapsuudestaan. Se onnistui kiskaisemaan hänet aina uudelleen kipukohtaan, joka humisi kylmyyttään luihin ja ytimiin asti. Mutta vanhoilla päivillään hän opetteli uuden kielen,

uuden äidinkielen. Hän toteutti unelmansa ja muutti kauas, uuteen äidinmaahan. Pienessä ranskalaisessa kylässä hän asui pienessä huoneistossa pienen ilonsa kanssa. Leikki

lapsuutensa uudelleen. Suomesta oli tuotu vain rakkaimmat kirjat ja vanha maatiaiskissa, sekä nukkekodit. Hän saattoi vain istua kädet sylissä ja katsella minitaloja joihin oli sytyttänyt valot. Nuket elivät hänen silmissään rauhallista, hyvää elämää. Joskus vanha nainen pilke silmässä jutteli niille. Myös kissalleen, uudella kielellään. Oli hyvillään, kun kissa vastasi ”moi”.  

© AilaKaarina

Viikon 41/2021 Krapu. Annetut kolme sanaa ovat kiskaista, matka ja humina (sanoja saa taivuttaa). Ranskan sana "moi" on suomeksi "minä" ja lausutaan /ˈmwa/.

 

Krapua vetää SusuPetal

 

Vanhemmuus

106. Vanhemmuus

Hän suihkutti ikkunalaudalla ja sen vieressä jalustalla olevaa kukkajonoa. Välillä katse siirtyi seinillä ja hyllyllä oleviin tauluihin, valokuviin hänen lapsistaan eri-ikäisinä. Juurihan hän oli heidät synnyttänyt ja nyt molemmat olivat jo aikuisia. Ja hänellä oli edessään orastava vanhuus. Huomaamattaan hän rypisti otsaansa. Vanhuus pelotti. Samassa harakka rääkäisi ikkunan takana olevassa hopeapajussa. Sillä oli ollut poikaset, joita ei enää näkynyt. Pian niilläkin olisi jo omat poikaset. Tunnistaisikohan harakka lastenlapsiaan, hän pohdiskeli, kun puhelin soi. ‒ Moi äiti. Tuletko sä tänään? ‒ Tulen, tulen, hän vastasi pojalleen ja huomasi hymyilevänsä. Muutama sana vielä ja kännykät suljettiin. Ei, tarpeeton hän ei ollut. Lapsenlapset odottivat.

© AilaKaarina

Viikon 39 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa ovat suihkuttaa, orastava ja otsa.

Oi, nuoruus!

105. Oi, nuoruus!

Ripaus ripsiväriä ja silmät loistivat kirkkaammin. Kevyesti punatut huulet toivat hymyn kaaren esiin. Hän kampasi hiuksensa. Ei hullumpi näky. Irina virnisti peilikuvalleen. Nyt hän oli valmis illan huumaan. Aivan pian alkaisi hänen lempiohjelmansa, Tanssii tähtien kanssa. Hän istahti television ääreen. Kun parketille astelivat nuoret ensikertalaiset, tanssin opettaja ja hänen oppilaansa, Irina lumoutui täysin. Parin tanssissa ei ollut vähäisintäkään haahuilua. He liitelivät varmoin, kevein, rytmikkäin liikkein hänen sydämensä sopukoihin. Oli muitakin hienoja esityksiä, mutta tätä hän ei saanut mielestään. Irina käveli 

eteiseen, kumarsi syvään rollaattorilleen, työnsi sen olohuoneeseen ja aloitti tanssin, jossa oli hänen elämänsä: muistot, onni ja haikeus.

© AilaKaarina

 

Viikon 38/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa annetuilla sanoilla: haahuilla, haikea ja hiukset. Sanoja saa taivuttaa.

Kravun vetäjä on SusuPetal

 

Anniina Koivuniemi ja Ernest Lawson tangon pyörteissä.

Aamuyö

104. Aamuyö

Varovasti hän riisui kenkänsä ja takkinsa ja hiipi keittiön ovelle. Aivan turhaan. Jo oven raosta hän näki äidin istuvan pöydän ääressä, väsyneen ja yksinäisen näköisenä. Annan nähtyään hän levitti kätensä: ‒ Tulithan sä vihdoin! Hymy nousi äidin huulille. Annaa hävetti. Hän yritti ääntää selkeästi: ‒ Moi, juon jotain ja meen nukkumaan. Onko faija nukkumassa? Äiti nyökkäsi. Anna juoksutti hanasta vettä lasiinsa ja istahti äitiä vastapäätä. He juttelivat niitä näitä. Annalla oli täysi työ koettaa näyttää selvältä ja puhua järkevästi. Hän tiesi, että huijaus tuskin tälläkään kertaa onnistuisi. Mutta ponnistella täytyi. Hän hörppäsi lasistaan ja sanoi: ‒ Vitsi, kun tää kalja on hyvää.

 

© AilaKaarina

Viikon 37 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, ja sanat levittää, yksinäinen ja aamuyö on löydyttävä tekstistä (sanoja saa taivuttaa).

Krapua vetää SusuPetal

Jäähyväiset

 8.1.2015 oli viimeinen yhteinen iltamme. Tällaisena minä haluan sinut muistaa, rakas koirani.

103. Jäähyväiset

Leikillään hän sanoi kissalleen: ”Menepä hyvästelemään Sarabi. Pian ette näe toisianne koskaan.” Simba ampaisi kylpyhuoneen pyykkikorin päältä jossa oli yön maannut allaan koiran pakkastossut, jotka se oli jossain vaiheessa ottanut viereiseltä patterilta ja juoksi tupakeittiöön. Hämmästyneenä hän kurkkasi ovesta ja ehti nähdä kissan nuolaisevan koiran suuta. Sitten se ryntäsi kupilleen, maistoi ruokaansa ja riensi olohuoneeseen. Auto ajoi pihaan. Kyyneleet, joita hän ja tytär olivat valuttaneet edellisestä illasta lähtien, syöksyivät silmiin. Myöhemmin

hän istui lattialla koiran vierellä tyttärensä ja poikansa kanssa. Hänen ja tyttären välissä kimalteli lammikko. Piikki teki tehtävänsä. Pois lähtiessään hän katsoi koiraansa lasioven läpi,

kaunista, kuin nukkuvaa.

© AilaKaarina

Viikon 36/2021 Krapu: 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat hyvästellä, kimalteleva ja maistaa on oltava tekstissä.

 

Kohtaaminen

102. Kohtaaminen

Kesän päättyminen sai mielen alakuloiseksi. Parina viime päivänä oli ollut lämmintä ja aurinkoista, mutta illan tuulessa oli nyt se jokin, joka muistutti syksyn tulosta: vilu, joka jo puistatti naista, vaikka säähän nähden hänellä oli yllään vähän liikaakin vaatetta. Hän oli hetkeä aiemmin istahtanut ravintolan terassille ja etsinyt itselleen suojaisen pöydän. Pian tuntematon mies, jonka hän oli tiskin lähellä nähnyt, pyysi saada istuutua samaan pöytään. Miehen katse oli suora ja avoin, niin kuin puhekin. Myöhemmin

he kulkivat jonkin matkaa samaan suuntaan ja sitten erosivat. Herättyään nainen muisti miehen heti. Aamulenkillä olo oli lämmin ja hyvä, vaikka kylmä sade kuurasi tienoota.

© AilaKaarina

Viikon 35/2021 Krapu: 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat kuurata, vilu ja suojainen on oltava tekstissä. Sanoja saa taivuttaa.

 

(Krapu)

101. (Krapu)

Tyttären vanhat Barbiet sekä Esmeralda ja kapteeni saivat uuden elämän. Vanhempi lapsenlapsista, 7-vuotias johti leikkiä ja antoi sille nimeksi Aikamatkustus. Esmeralda ja kapteeni elivät myöhäiskeskiajan Pariisissa, nyt myös mummin makuuhuoneessa. Barbiet sen sijaan pitivät kotiaan olohuoneessa. Mummin tehtävä oli istua netissä, kertoa 1400-luvun elämästä ja pyynnöstä näperrellä kaikkea sellaista kivaa ja nopeasti valmistuvaa, mikä kuului tuonaikaiseen elämään. Silmät pyöreinä tytöt ihmettelivät silloista elämänmallia.

Kaunis Esmeralda ja kapteeni tutustuivat, rakastuivat ja tapasivat myös Barbiet aikakoneen avulla. Barbiet ihastuivat pariskuntaan, joille ehti vauvakin syntyä. Alkoi hääjuhlien valmistelu. Häälahjoja kasattiin kokonainen vauvan vaunullinen! Uudet ystävät puettiin Barbien vaatteisiin. Hääjuhlasta tuli kerrassaan upea.

© AilaKaarina

Kevään viimeinen Krapu 21/2021, 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat ihmetellä, kiva ja krapu on oltava tekstissä. Sanoja saa taivuttaa. 

(Tämä leikki eteni suurinpiirtein näin niin kesä- kuin heinäkuussa 2020 (jolloin tarina siis jatkui) lapsenlasteni kyläillessä luonani ja oli kokonaan tyttöjen itsensä luoma tarina. Alla on ottamiani kuvia, joista tänne karsin paljon pois, kuten mm. ystävystymisvaiheesta ja hääateriasta sekä omista tekemisistäni; vain tulitikkulaatikosta tehty vauvan peti näkyy rääppiäiskuvassa ;) .)

     Kapteeni.

 

Ensimmäiset treffit. Esmeralda ja kapteeni taitavat vielä vähän ujostella.

 Esmeraldan kotiteltta. (Takana leikitään välillä nukkekodilla.)

 

Barbie pyöräilee tapaamaan Esmeraldaa ja kapteenia.

 

Esmeralda on jo saanut Barbien asun ylleen ja on siitä selkeästi riemuissaan.

  Vauva on syntynyt. Iskä iloitsee pienokaisestaan.

 

Häälahoja on vauvan vaunut pullollaan. 

 Hääjuhlaan lähdössä.

                                                     Häävalssi.

                               

Nyt jo Barbie-Ken saa tanssittaa morsianta ja kapteeni vie Barbieta tanssimaan.                      .

                                                     Ratsut odottavat hääparia.

     

Juhlan jälkeiset rääppiäiset.                                               

                                                     Isä hoitaa lastaan.

Rakkautta.

 

                                                LOPPU.

Aikuiset

100. Aikuiset

Anna seisahtui kynnykselle. Hän oli aikonut yllättää vanhempansa ja oli siksi hiipinyt hipihiljaa eteiseen kädessään luonnonkukkakimppu. Raollaan olevasta ovesta hänen kuulemansa viimeinen sana ero sai sydämen hypähtämään kurkkuun. Hengitys salpaantui. Jaloista tuli keitettyä makaronia. Anna kääntyi ja istahti hetkeksi kivisille ulkoportaille. Kun sydän lakkasi rummuttamasta rintakehää, hengitys rauhoittui, jalkoihin tuli voima takaisin, hän ryntäsi pihalle ja juoksi talon taakse pensasryteikön suojaan. Vaatteisiin takertui ruusupensaan piikkejä, mutta hän ei sitä huomannut, tajusi vain, että kukkakimppu oli pudonnut jonnekin. Silmät olivat kyynelistä märät. Miksi elämä oli tällaista? Vanhempien jatkuvaa riitaa, sopimista ja pian taas uutta yritystä koettaa muuttaa toinen itsensä kaltaiseksi.

© AilaKaarina

Vkon 20/2021 Krapu sanoilla viimeinen, ryteikkö ja vaatteet. 100 sanaa otsikon kanssa ja nämä kolme sanaa on oltava tekstissä.

 

Nukkekoti

99. Nukkekoti

Koronakeväänä 2020, kun taudista tiedettiin vähän, Annakin linnottautui joksikin aikaa seinien sisälle. Oli keksittävä jotakin tekemistä. Eräänä päivänä hän, vähän kauhuissaan, huomasi raahaavansa painavaa pakettia kotiinsa. Koottava nukkekoti oli haasteellinen, sillä hän ei ollut erityisen näppärä käsistään. Mutta ystävän sanat kannustivat: ”Sä olet päänäppärä. Hyvä siitä tulee.” 

Anna aloitti maalaamalla talon sisäseiniä. Ne imivät huonosti itseensä valkoista kalkkimaalia, mutta kolmannen kierroksen jälkeen huoneet näyttivät kuin aidosti kalkituilta. Sitten hän ostamillaan plekseillä ”lasitti” ikkunat. Kylpyhuone sai ”marmoroinnin”, olohuoneen yksi seinä kauniin tapetin ja lattiat päällyksensä. Alkoi talon kasaaminen. Hän odotti päivää, että saisi lapsenlapset yökylään. Yhdessä he loisivat täydellisen leikkipäivän.

© AilaKaarina

 

Viikon 19/2021 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Nämä kolme sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä: imeä, täydellinen ja talo.

 

Vielä keskeneräinen, listoja puuttuu sekä etuosan seinät ovineen ja ikkunoineen.

Alkuun Nalleperheen talona, jossa suu myös pieni orpotyttö.

Kokeilua Lundbyn kokoisilla (1:16/1:18 mittakaava) huonekaluilla.

Ostin talon Lundbyn kokoisille figuureille, mutta talo on siis 1:12-mittakaavalla myyty. On hieman matalampi huonekorkeudeltaan kuin normi 1:12-kokoiset talot.

1:12-kokoisia tavaroita

 

 

Lähiluonto

98. Lähiluonto

Koira ampaisi juoksuun. Anna katseli hyvillään sen menoa. Oltiin lähellä puolta yötä, joten koiran saattoi päästää vapaaksi. Kauaksi se ei menisi. Hänellä oli kuuma, sillä osa matkasta oli tehty juosten. Päänahka oli hikinen ja hän riisui huivinsa, avasi takkiaan, irvisti kylmän tuulen puhaltaessa rintakehään. Silti hetki oli täydellinen. Ympärillä oli vain luonnon hiljaisuus. Mutta vähitellen

mieleen nousi suru. Pian tämä kaikki olisi ohi. Koira ei enää kauaa jaksaisi pitkiä lenkkejä. Mutta myös siksi, että Helsingin päättäjät olivat sopineet Malmin lentoasemaa kiertävän metsikön tuhottavaksi. Tilalle rakennetaan asuntoja. Ihmiset ja eläimet jäävät ilman tätä luonnon ihastuttavaa saareketta. Sen puita, sen lähteitä. 

© AilaKaarina

 

Viikon 18/2021 Krapu. 100 sanaa otsikon kanssa ja sanat (joita saa taivuttaa) päänahka, irvistää ja ilman on oltava tekstissä.

 

Kiinni

97. Kiinni

Oliko hän painostanut jollakin tavoin Irinaa ja siksi tämä oli lähtenyt?, Marcus pohti hetkinä, jolloin ikävä yllätti. Hän muisteli olleensa vain kerran aiemmin ihastunut ennen Irinaa, mutta eihän siitä ollut mitään tullut. Irina oli ollut hänen nuoruutensa ainoa rakastettu, jonka kanssa hänellä oli ollut suhde. Eräänä päivänä, kun he olivat poistuneet

yhtä aikaa kirjastosta, Irinan silloisesta työpaikasta, hän oli kutsunut Marcuksen viettämään syntymäpäiväänsä läheiselle terassille. Marcus oli onnitellut naista ja mielessään itseään. Siitä illasta lähtien he olivat seurustelleet. Kunpa hän olisi silloin jo ymmärtänyt, ettei hänenlaisensa ihminen olisi saanut edes toivoa elämäänsä Irinan kaltaista olentoa. Ei mitään niin ihmeellistä.

© AilaKaarina

Viikon 17 / 2021 Krapu sanoilla onnittelut, painostaminen ja kirjasto (sanoja saa taivuttaa).

Lisää Krapuja täällä:

SusuPetal

 

Syreenipensaat

96. Syreenipensaat

Marcus huomasi syreenipnsaiden silmut. Tuntui hyvältä, vihdoinkin. Vain keväiseltä. Siitä kun Irina oli ennen lähtöään sanonut, että hän palaisi ennen kuin syreenit kukkivat, oli vuosia. Hän oli lakannut odottamasta, muisti vain nuo sanat. Kerran

ne olivat merkinneet hänelle kaikkea. Alkuun tielle tuijottaminen oli sujunut helposti, sillä hetkeäkään hän ei ollut epäillyt etteikö Irina tulisi. Koko kylmän, ankaran talven hän oli odottanut rauhallisesti, mutta kevättä kohden aina vain kiihkeämmin. Kesän saapuessa 

Marcus lopulta ymmärsi jäänensä yksin. Hän käänsi työpöytänsä niin ettei nähnyt pihaporttia. Mutta syreenipensaat näkyivät. Vuodesta toiseen ne vilkuttivat hänelle tyhjiä tai täysiä oksiaan minne tahansa hän ikkunoistaan katsoikin.

© AilaKaarina

Viikon 16/2021 Krapu sanoilla helppo, odottaa ja ankara, jotka on siis oltava tekstissä (taivuttaa saa).

Jatkoa tarinalle nro 19 (ei Krapuhaaste), jonka nyt pyynnöstä lisään tänne: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/07/ennen-kun-syreenit-kukkivat_8.html

 

Yksinäisyys

95. Yksinäisyys

Jospa hän vain nyt suostuisi. Hyväksyisi, lopultakin. Antaisi päivien tulla niin kuin ne tulisivat, taistelematta vastaan. Yrittämättä enää uskotella, että elämällä olisi muutakin tarjottavaa kuin tämä: yksinäisyys. Sillä loppujen lopuksi se oli ennen kaikkea mielentila. Hänen mielensä tila, koti. Ei niin läheistä, rakasta aikuissuhdetta ollut koskaan ollut, etteikö hän olisi aina jossakin mielensä pohjalla tuntenut sen, kylmäävän aution tilan. Sellaisina hetkinä se oli tuntunut suorastaan kidutukselta. Niin kuin ne piuhat, jotka saivat tuntemaan yhteenkuuluvuutta, olisivat aina olleet hieman vialliset. Vain lastensa ollessa pieniä hän oli kokenut syvää läheisyyttä; kantanut sylissään keväisten päivien pirteää, huikaisevaa valoa ja luomisvoimaa. Rakkautta.

© AilaKaarina

Viikon 15/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Sanat kidutus, koti ja pirteä on oltava tekstissä.

 

Kaksi elämää

94. Kaksi elämää

Tee oli liian kuumaa, melkein vielä kiehuvana kupissa. Hän istui keittiön pöydän ääressä, oli hetkeä aiemmin tullut kotiin miehen luota jota oli tapaillut jo useamman vuoden. Oma mies oli matkoilla, lapset viettivät rakkaalla anopilla viikonloppunsa viimeisä tunteja. Olo oli kevyt, vaikka väsyttikin lyhyiksi jääneiden unien vuoksi. Siinä istuessaan hän ei muuta toivonut kuin että saisi vielä kauan pitää tällaisena kaiken. Iloa tuovat salaiset yöt, hitaat aamut, hitaat syleilyt ennen eroa, ennen rullaverhojen nostoa ylös, ennen pian koittavaa päivää. Nyt se päivä oli tässä, loputtomina tunteina ennen lasten kotiintuloa, kolmen ihanan villikon. Illalla tulisi myös mies. Niin rakas hänkin.

© AilaKaarina

Viikon 14 Krapu avainsanoilla kiehuva, yö ja rulla. 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa, joita toki saa taivuttaa, on oltava tekstissä.

Tutustuminen

93. Tutustuminen

Häntä jopa jännitti vähän. Tuntui, että ikuisuus sitten hän oli viimeksi laittanut itseään treffejä varten, vaikka edellisestä kerrasta oli vain vuosi aikaa. Olo oli kuin nuorella tytöllä. Varovainen kurkkaus

peiliin. Ei isompaa hätää, iho oli vielä sangen sileä, hän totesi tyytyväisenä venytellen leikkisästi poskiaan. Sitten kurkkaus vaatekaappiin. Mitä ihmettä hän pukisi ylleen? Kauneimmat alusasunsa ainakin. Ja pikkumustan? Samassa pärähti puhelin. Mies soitti töistä: ‒ Kulta. Oletko jo lähdössä? Naista nauratti. Heidän hauska leikkinsä alkaisi pian. Jo yli 10 vuotta he tismalleen samana päivänä tapaamisestaan treffasivat samassa ravintolassa, jossa aikoinaan näkivät toisensa ja viettivät ensimmäisen iltansa. Aloittivat uudelleen hitaan tutustumisen toisiinsa.

© AilaKaarina

Viikon 13/2021 Krapu avainsanoilla sileä, venytellä ja kaappi.

Ystävät

92. Ystävät

Televisiosta tuli silmälasimainos ja hän muisti koulutoverinsa. Passissa lukisi varmasti ruskeat tai vihreät, vaikka tytöllä oli ollut uskomattoman viehkeät keltaiset silmät. Kissan silmät. Irina hymyili. Mitähän hänelle kuuluu? Oliko opiskellut, saanut hyvän ammatin? Oliko onnellinen? Oli muitakin

lapsuuden ja nuoruuden aikaisia tyttöjä ja poikia, joihin hän oli ystävystynyt ja joita usein ajatteli. Annikaa, joka oli niin kauniskin, ja Annaa, hiljaista ja arkaa. Hän kaipasi heitä kaikkia. Vuosiin hän ei ollut tavannut ketään heistä, vaikka oli itse yrittänyt pitää yhteyttä. Kun Irina rullasi pyörätuoliaan yksiönsä ikkunan ääreen avatakseen sen, hän näki lentokoneen. Se lensi korkealla ja katosi vähä vähältä näkyvistä.

© AilaKaarina

Viikon 12/2021 Krapu, 100 sanaa ja avainsanat ovat yksiö, ruskea ja hymy. Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal

 

Vanki

91.Vanki

 

 

Hän tunsi olevansa kuin esimerkillinen vanki. Tai luostarin ihana iki-impi. Nauratti tuo jälkimmäinen. Jokunen vuosikymmen oli mennytkin impeillessä, mutta vasta nyt hän oli tuntenut olevansa siihen tarpeeksi vanha. Leskeksi jäätyään oli ollut vaikeaa kauan, mutta vähitellen hän oli onnistunut vaimentamaan seksuaalisen puolen itsestään ja lopulta, viime silauksen, oli tehnyt aika.

Hän muisteli Faulknerin Villipalmujen luottovankia, joka vapautumisensa jälkeen palasi takaisin vankilaan. Hän ymmärsi tuon eristäytymisen tarpeen. Se antoi turvallisuuden tunteen; se antoi luvan nauttia omasta seurasta, viihdyttävänä, jopa hauskana, nyt vihdoin hänenkin ilman vähäisintäkään syyllisyyden tunnetta. Nykyisin oli mukava herätä aamuisin, kysäistä leikkisästi: ”No huomenta, kulta, miten yösi sujui?”

© AilaKaarina

Viikon 11/2021 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Sanat hauska, vaimentaa ja eristäytyminen on oltava tekstissä. Sanoja saa toki taivuttaa.

 

Kesytön

90. Kesytön

Pienestä pitäen on kissa pyrkinyt talon isännäksi. Vain iso rhodesian ridgeback pystyy pitämään sen kurisssa ja nuhteessa, niin kauan kuin elää. Sen kuoleman

jälkeisestä yöstä lähtien, reilun viikon ajan, kissa päivystää parvella koiran pakkastossujen päällä, jotka on itse sinne raahannut. Mutta vähitellen

päivien kuluessa jotakin alkaa tapahtua sen kauniissa päässä. Se lakkaa etsimästä koiraa eri huoneista. Edelleen se puree ja raapii, jos nainen yrittää sitä silitellä, mutta kerta kerralta hennommin. Viikot rientävät, rientävät kuukaudet ja eräänä päivänä kissa antaa paijata itseään pitkään, näyttää hivenen nauttivankin siitä. Nainen palkitsee sen ruokalusikallisella herkkupaloja. Kissa syö, pyyhkäisee viiksiään, marssii tiehensä häntä pystyssä.

© AilaKaarina

Viikon 10/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, ja sanat päivystää, ruokalusikka ja isäntä on oltava tekstissä.

 

Makkarakeitto

89. Makkarakeitto

Tälle vauvalle ei sitten ikinä syötetä mitään lihapullia, Anna päätti katsellessaan ihastuneena pientä kääröä sairaalan vuoteella. Siitä tulisi kasvissyöjä, kuten hän itsekin oli ollut jo jonkin aikaa. Myöhemmin neuvolassa 

ei oikein tykätty lapsen kasvisruokavaliosta, kun pituus ei noussut kasvukäyrällä ihan niin kuin olisi pitänyt. Poika ei ollut laiha vaan hoikka, mutta miinuksia tuli siitäkin, vaikka Anna piti huolta, että lapsi sai tarvittavat ravintoaineet mm. kananmunista ja juustosta. Nyt Emil

oli naapurissa leikkimässä, ja Anna pötkötteli kotonaan, sillä päätä särki hieman. Parin tunnin päästä hän rinkutti naapurin ovikelloa. Irja seisoi nauraen ovensuussa: ‒ Emil oli aivan lumoutunut makkarakeitosta. Söi kaksi lautasellista.

© AilaKaarina

Viikon 9/2021 Karapuhaaste, 100 sanaa otsikon kanssa. Sanat lihapulla, särkeä ja vauva on oltava tekstissä (sanoja saa taivuttaa). Lisää Krapuja: https://susupetalsanat.wordpress.com/

 

Pelko

88. Pelko

 

 

Niin kuin hän olisi saanut siihen rokotteen jo lapsena. Elämä oli ollut yhtä pelkoa. Milloin isä saisi raivarinsa, alkaisi huutaa ja lyödä, varsinkin siskoa. Milloin äiti sanoisi väsyneesti: ‒ Lapset, menkää pihalle, ja puolustautuisi vaikka lattiaharjan avulla sen yhden nyrkeiltä. Milloin se saapuisi yöllä humalassa kotiin, herättäisi kaikki, huutaisi jotain saatanan akkaa ja äkkiä niitä lihapullia pöytään siitä! Milloin se huudattaisi pikkuveljeä, ei antaisi mennä lohduttamaan vaikka vauva itkisi sydäntä särkevästi kuin vasta sitten, kun oven takaa ei kuuluisi enää mitään. Tämän

nainen tajusi silloin, kun maailmassa alkoi riehua vakava pandemia. Hän oli varovainen mutta rauhallinen. Pelolle hän oli immuuni.

© AilaKaarina

100 sanan viikon 9 Krapuhaaste sanoilla lihapulla, särkeä ja vauva.