keskiviikko 6. marraskuuta 2024

Toisenlaisia ääniä


190. 
Toisenlaisia ääniä



Anna ja Erik istuivat sohvalla. Anna oli vaihtanut lämpimämpää ylleen, pitkät housut, sillä kohta lähdettäisiin kävelylenkille. Mutta ei ihan vielä. Oli niin mukava nauttia hitaasta olemisesta, olla vain. Erik rämpytteli saksofoniaan. ”Mä soitan sulle serenadin”, sanoi mies hymyillen. Lastenlapset

oli pari päivää aiemmin haettu koteihinsa syysloman päätyttyä. Anna oli kyyneleet silmissä kuunnellut ulko-ovella heidän etääntyviä ääniään. Oli heti ikävä heitä kaikkia. Hiljaisuus tuntui oudolta vaikka lapset olivat olleet vain viikon. Nauru, leikki, ilo, riemu, se kaikki oli yhtäkkiä poissa. Tilalla oli sentään muunlaista ääntä: Erikin selkäsärkyvalitushuokailu! Eilinen saunan ja kylppärin pesu oli saanut sen kuulemma aikaan. Annaa hymyilytti.


© AilaKaarina


Viikon 45/2024 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa on oltava tekstissä: selkä, housut, etääntyvä. Kravún tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/ 

SusuPetal


Edelliset osat Onnentupa-tarinoihin:

116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                   164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9
          177. Aarrearkku, osa 10   
      178. Isoäidin eväät, osa 11
186. Ostoksilla, osa 12
           190. Toisenlaisia ääniä, osa 13

sunnuntai 20. lokakuuta 2024

Suru

 189. Suru



Koskaan ei mies soittanut ovikelloa. Koputus oli merkki. Ja hänen sydämensä läikähti. Se on hän! Vain päivä sovittiin aina etukäteen. Muisto hymyilytti. Mies, naimissa ja lastensa isä, oli hänen ainoa suuri rakkautensa. Kevyesti

Irina oli valehdellut itselleen, ettei koskaan ollut rakastanut ketään. Syytä hän ei itsekään tiennyt varmuudella paitsi että hävetti. Avionrikkoja. Hän oli jättänyt miehen, pelosta että mies, vuosia nuorempi, ehtisi ensin. Eroa ennen 

oli ollut auto-onnettomuus, jossa jalat halvaantuivat. Nyt hän jo kulki rollaattorin avulla. Kuukausia hän oli ollut juomatta. Mutta taistelua se vaati, voittaa, ei niinkään viinan vaan muistin valta. Kun ei voinut unohtaa sitä ainoaa.


© AilaKaarina


Viikko 43/2024 100 sanan Krapu otsikkoineen ja kolme sanaa on oltava tekstissä: koputtaa, vuosi, valta. Kravun emäntänä toimii SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

keskiviikko 16. lokakuuta 2024

Kierre

188. Kierre



Miksi kaikki on mennyt päin helvettiä? Miksi hän oli antanut kaiken tapahtua, antanut niille jopa vauhtia niin että tapahtumat etenivät kuin jonossa yhden työntäessä esiin jo seuraavaa, vielä ikävämmässä muodossa! Irina yritti hätistää surulliset muistot pois, työntää ne syvälle mielen kellariin ja sulkea oven tuhanteen säppiin. Samassa hän muisti

lukeneensa jostakin lauseen se mitä toistetaan, vahvistuu. Niin, ja tämä, mummin lempilause: Anna pahalle pikkusormesi, se vie koko kätesi. Se käsi

halusi nyt niin kovasti tarttua pulloon. ”Tämän on pakko loppua", Irina sanoi ääneen, nousi vaivalloisesti ylös, käveli hitaasti kylppäriin: ”Rotat, tässäpä teille, olkaa hyvät.” Täysi pullollinen valui vessanpöntöstä alas.


© AilaKaarina


Viikon 42/2024 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa on oltava tekstissä (saa taivuttaa): hätistää, ovi, pakko. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

sunnuntai 6. lokakuuta 2024

Syytön

 187. Syytön



Voi kulta, miksi et liiku?”, Irina huomasi sanovansa ääneen. Robotin päälle oli liimattu lappu: Haetaan kun ehditään. Samassa tuli mieshenkilö paikalle ja hän sen sitten huomasikin. Robotin toisessa kyljessä oli lommo, iso, selkeästi potkujen jäljiltä. Tuntui melkein yhtä pahalta kuin jos olisi nähnyt maassa makaavan potkitun eläimen tai jopa ihmisen. Kyllähän tämä oli arvattavissa,

Irina pohti työntäessään rollaattoriaan eteen päin. Ihmisten paha olo vain lisääntyy hallituksen leikatessa kansalta lähes kaikesta. Kärsiköön nyt robottikin!

Ensimmäisen kerran hän oli nähnyt kuljetusrobotin muutamaa viikkoa aiemmin. Tuolloin häntä kuin myös bussikuskia oli hymyilyttänyt sen tarmokkaan oloinen lyllerrys suojatietä pitkin bussin pysähdyttyä sen eteen.


© AilaKaarina


Viikon 41/2024 Krapuhaaste, nyt kuvalla. 100 sanaa kera otsikon. Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal



tiistai 1. lokakuuta 2024

Ostoksilla



 186. 
Ostoksilla



Anna oli lastenlastensa kanssa ostoksilla. Lapset olivat saaneet isovanhemmiltaan rahaa ja nyt he vaelsivat kaupoissa tutkien hyllyjä silmät loistaen. Kaikki olivat tottuneet kotonaan kirpputorileluihin ja siksi päivä oli erityinen kun sai vihdoinkin ostaa uutta ja käyttämätöntä. Anna oli säästänyt osan omien lastensa leluista, joten hän ei edes muistanut koska viimeksi oli käynyt leluosastoilla. 

”Olen kuin turisti vieraalla planeetalla”, hän sanoi nauraen. ”Kaikki lelut ovat nykyään niin kovin erilaisia. Tuolloin tyttärelleni oli myynnissä ainoastaan sellaisia Barbie-nukkeja, joiden jäsenet liikkuivat vain kropan yhtymäkohdista. Ja Turtles-hahmot olivat pojalleni suorastaan lemmikit. Niitä ei enää näy.” 

Turtles? Mitä ne on?”, kysyivät pojat yhteen ääneen.


© AilaKaarina


Viikon 40/2024 Krapu, 100 sanaa otsikon kera. Kolme annettua sanaa on oltava mukana: turisti, planeetta, lemmikki. Sanoja saa taivuttaa. Kravun tarjoaa

 SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/


(Kuvia Lundbyn yksiön vintissä eri päivinä leikkivistä lapsista isoäidin vanhoilla leluilla, osa myös lasten omia.)















                                                                Ja nyt alkoi Uno-peli.


Edelliset osat Onnentupa-tarinoihin:

116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                   164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9
          177. Aarrearkku, osa 10   
      178. Isoäidin eväät, osa 11
186. Ostoksilla, osa 12



sunnuntai 22. syyskuuta 2024

Onnettomuus

185. Onnettomuus



Sähköpotkulaudalla huristettiin vauhdilla ohi hänen viereltään, aivan liki. Irina pelästyi, horjahti, kädet irtosivat rollaattorista. Ennen kuin tajusikaan hän makasi ojassa. Nuori mies pysäytti ajopelinsä ja juoksi hänen luokseen. ”Sattuiko pahasti?” hän huudahti ja ojensi kätensä auttaakseen. ”Sori, sumu on aika paha, verhosi näkymän enkä hoksannut että ajoin liian läheltä”, nuorukainen jatkoi. Irina

ojensi molemmat kätensä: ”No, auta mut ylös.” Miehen avustuksella hän kömpi hitaasti pystyyn, vaatteet selästä märkinä, likaisina, hengityskin kulki vaivalloisesti. ”Voi hitto, mä olen juonut liikaa! Horjahdin siksikin.”

Miksi sä juot? Enkä kysy tätä uteliaisuudesta vaan koska haluan ymmärtää.”

No, miksi mä juon? Niin, miksi mä juon...”


© AilaKaarina


Viikon 39/2024 Krapuhaaste, 100 sanaa kera otsikon ja nyt kolme annettua sanaa, jotka on oltava tekstissä mutta joita saa taivuttaa ovat: hengitys, utelias, sumuverho.  

Kravun tarjoaa  https://susupetalsanat.wordpress.com/

maanantai 16. syyskuuta 2024

Tallennettu

 184. Tallennettu



Kolme vuosikymmentä sitten kesällä he olivat olleet silloisen kotinsa parvekkeella. Anna otti aurinkoa ja pieni Emilia puhalteli saippuakuplia. Pian aurinko sukelsi pilven taakse ja Anna lähti valmistamaan ruokaa. Avonaisesta ovesta hän huusi Emiliaakin sisälle, sillä taivas oli tummumassa lisää. ”Äiti, en mä tule, mä otan pilveä”, vastasi tyttö. Anna kurkkasi oven suusta, katseli hymyillen lastaan, joka tyypilliseen tapaansa tomerana makasi viltin päällä silmät suljettuina, kasvot kohti taivasta. Tänään

Emilia oli tullut kylään. Pitkästä aikaa he olivat vain kahdestaan, istuivat Annan kodin parvekkeella, ilta oli lämmin vaikka oli jo syyskuun puoliväli. Kynttilät lepattivat. Kaikkialla väreili se sama ja tuttu, onni.


© AilaKaarina

(Tämä tarina on tosi.)

Viikon 38/2024 Krapu, jonka aiheena on MUISTI. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/



maanantai 9. syyskuuta 2024

Rappio

 183. Rappio



Taas olin menossa juoksujalkaa, minne? Tiesinhän minä. Mutta tärkeintä oli päästä pois neljän seinän sisältä, ainakin melkein tärkeintä. Vedin keuhkoihini illan raikasta syysilmaa, polun märkien puunlehtien hentoista tuoksua, joka tuntui melkein makuna kielellä. Teki mieli juosta, hyppiä, loikkia niin kuin lapsena. Heittää itsensä ilmaan, tehdä lentokuperkeikka. Ottaa tanssiaskelia! Liike. Huimaava onnen tunne syöksyi sydämeeni jäsenten voimasta, liikkeiden sulavuudesta, notkeudesta. Näin

hän oli kirjoittanut vuosia sitten päiväkirjaansa, jonka oli juuri löytänyt laatikoston perältä. Nainen haki rollaattorinsa. Viiniä oli saatava lisää eikä se saanut olla kaupan halpista. Alkoon olisi matkaa mutta olihan jalkoja terveellistä käyttää, kävelyttää niitä ulkona, oli lääkärikin sanonut.


© AilaKaarina


Viikon 37/2024 Krapu. Otsikon kera 100 sanan haaste, jossa kolme annettua sanaa, tällä kertaa heittää, maku ja käyttää. Sanoja saa taivuttaa. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/


maanantai 2. syyskuuta 2024

Kiusaus

182. Kiusaus



Ystävykset ihastelivat seinämaalausta. He olivat käyneet ostamassa perjantain karkkipäivän karkit ja nyt Sara kantoi arvokasta aarretta kädet hioten, sillä vasta päivällisen jälkeen oli lupa aloittaa niiden syöminen. Vain yhdet maistiaiset oston jälkeen oli äiti luvannut.

Aika kiva,” sanoi yökylään tullut Helmi. Ja jännät nuo keltaiset viivat. Ihan kuin ne jotenkin sitoisi nuo kirjaimet toisiinsa ettei ne lähde vaeltamaan omia teitään.”

Onkohan tuollainen seiniin piirtely luvallista? Ei ainakaan kotona... ” ihmetteli Sara. ”No mutta lähdetään jo. Mulla on nälkä ja tekee kauheasti mieli ottaa vielä toiset karkit,” hän jatkoi työntäen samalla kuin vahingossa karkin suuhunsa.

Anna mullekin. Ei kerrota sun äidille.”


© AilaKaarina


Viikon 36/2024 Krapu, kuvahaaste. 100 sanaa kera otsikon. Krapua vetää SusuPetal  

SusuPetal





sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Koditon

 181. Koditon



Minä katson heitä ylhäältä päin nyt jo vieraalta parvekkeelta. Näen miten he kantavat elämäänsä, kukin omaansa, ikiomaa itselleen tärkeää. Tai jollekulle toiselle tai ei kenellekään. Edes itselleen. Sen näkee hyvin. Olen vieraaksi tulleen talossa, kerran niin rakkaan. Tai no, en minä enää ole siellä, sielläkään. Katson

itseänikin ylhäältä päin, tutun näköistä, nyt vain niin outoa, pudotin itseni toisten joukkoon, vieraiden mutta tutumpien kuin sinä nyt. Tunnen miten itku on liki, silmien takana. Mutta en itke tänään, suren vain. Itkisin kylläkin jos nyt olisi joku. Ottaisi syliin, sanoisi jotakin kaunista, läheistä ja kodikasta. En tiedä voisitko se enää olla sinä.


© AilaKaarina


Kevään 2024 viimeinen krapuhaaste viikolle 20. Kuvahaaste. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/






sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Elossa

 180. Elossa



Eikö niin mummi, että isät ja äidit rakastavat aina eniten omia lapsiaan?”, kysyi 6-vuotias isoäidiltään. He palasivat jäätelöostoksilta takasin tytön kotipihalle jatkamaan kesken jääneitä touhujaan.

Kyllä sitä voi rakastaa ihan yhtä lailla muitakin rakkaitaan”, vastasi isoäiti.

Ai, myös lapsenlapsiaan? Ihanko yhtä paljon?”

Kyllä. Ajatus, että rakkaus olisi jotenkin pilkottavissa osiin ei ainakaan minulta onnistu. Että tämä osa olisi sinulle, tuo hänelle, kolmas osa jollekulle toiselle.”

Rakastatko sä sitten yhtä paljon sun lapsia kuin mua ja pikkusiskoa?”

Kyllä, näin on päässyt käymään.”

Sä vaan rakastat rakastat rakastat rakastat rakastat mua…”

Näin se nyt on.”


Tämä riitti tällä kertaa aiheesta rakkaus.



© AilaKaarina


Viikon 19/2024 Krapu. 100 sanaa ja annetut sanat on oltava tekstissä (saa taivuttaa): piha, ajatus, elossa. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/

maanantai 22. huhtikuuta 2024

Paremmaksi pantu

 179. Paremmaksi pantu



Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin”, oli mummini ja äitini lempilause, sanoi Irina ystävälleen Annalle. ”Molemmat toistivat sitä niin usein, että se syöpyi mieleeni. Paitsi että minun lauseeni on nykyään ”näin vanha enkä mitään ole oppinut”! Onko niin, että suvun käsittelemättömät asiat elävät minussa kuin mieleni kasvualustaan ängenneet vieraslajit, jotka ovat vallanneet kaiken elävän, hyvän ja alkuperäisen? En minä oikeasti ole mikään ikuinen epäonnistuja, vai olenko? Irina jatkoi pohdiskelujaan.

Tarkoitatko tätä eroprosessia, jota käyt miehesi kanssa läpi?”

No joo! Tämä on kolmas eroni, hitto enkä vielä ole edes viittäkymmentä. Toistanko siis samoja virheitä, aina uudestaan ja uudestaan?”


© AilaKaarina


Viikon 17/2024 Krapu, joka pitää alkaa lauseella Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Isoäidin eväät




 
178Isoäidin eväät



Koska mä pääsen mummin luo? Mä olen jo liian monta päivää ollut ilman mummia”, sanoi 4-vuotias Alma äidilleen silmät kahtena tiukkana huutomerkkinä. Lapsi

oli pienestä pitäen ollut aivan erityisen kiintynyt mummiinsa. Anna olikin ollut tytön elämässä tämän vauvaiästä lähtien vanhempien opiskellessa ammatteihinsa. Hän oli hoitanut pienokaista tämän kodissa ja myöhemmin ottanut lapsen luokseen yökylään useasti. Työpäivänsä päätteeksi hän oli hakenut monesti Alman päiväkodista, vienyt leikkipuistoon tai metsäretkelle sään salliessa. Eväät olivat aina mukana.

Mariiaa hymyilytti. ”Kysytään mummilta”, hän sanoi. Saatuaan vastaukseksi ”vaikkapa jo huomenna” Mariia lähetti anopilleen kuvan Almasta. Tytön säteilevät silmät ja hymy seurasivat Annaa yön läpi.


© AilaKaarina


Viikon 15/2024 Krapu, jossa aiheena KASVU. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/


Perustuu tositapahtumaan. ”Koska mä pääsen mmmin luo? Mä olen jo liian monta päivää ollut ilman mummia”, sanoi lapsenlapsi äidilleen v. 2017. Ja koska olen myös nukkekotiharrastaja, lisäsin kolme kuvaa nukeista, joista toinen edustaa itseäni (ns. miniminä) ja toinen rakasta lapsenlastani. Kuvissa tarinan lapsenlapsi on jo vanhempi, koululainen ;).

(116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                      164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9

          177. Aarrearkku, osa 10
                 178. Isoäidin eväät, osa 11)       

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Aarrearkku

 177. Aarrearkku



Lapsenlapsista viisi oli illalla saapunut mummilaan viettämään pääsiäislomaa. Anna oli aiemmin löytänyt vintiltä vanhasta arkusta Tintti-sarjakuvalehdet ja aamupalan jälkeen lapsoset kipittivät vintille. Läppärit ja kännyt unohtuivat samantien. Sisarukset Sara ja Elias eivät malttaneet vaihtaa edes yöpukuja yltään, niin kiire oli päästä lukemaan. ”Onneksi Anna-mummi ehti pelastaa nää Sarabin hampaista, kun kuulemma sekin oli näihin niin iki-ihastunut että meinasi alkaa jyrsiä yhtä niistä”, sanoi Elina. ”Niin kun mummi oli vienyt Tintti-parat alakertaan ja unohtanut ne sängylle", jatkoi Venla huokaisten. "Muuten, ukki sanoi, että hän tulee kohta ottamaan meistä kuvia muistoksi sillä uudella kännykamerallaan. Harmi, kun Alma ei nyt päässyt mukaan.”


© AilaKaarina


Viikon 13/2024 Krapu. 100 sanaa ja annetut kolme sanaa, jotka pitää löytyä tekstissä (saa taivuttaa) ovat jyrsiä, pääsiäinen ja kamera. Kravun tarjoaa SusuPetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/








(116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                                            164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9

          177. Aarrearkku, osa 10)       








sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Sinua minä ajattelen,

 176. Sinua minä ajattelen,



kuinka sinä rakastitkaan olla siinä, sen pyöreän pöydän ääressä ja katsella ikkunasta ulos. Puita. Ja ajatella kaikkea sitä minkä elämä eteesi asetti. Ja sinä olit onnellinen. Onnellinen sillä tavalla kuin yksinäisyyttä, omaa tai toisen, kunnioittava ihminen on. Siten kuin yksinäisyytensä aikaa sitten hyväksynyt ihminen on. Sillä eihän se muutu. Ei silloinkaan,

kun löysit vierellesi ihmisen, jota rakastit. Se oli hetken poissa, antoi sinun olla. Nauttia. Ja kun se palasi, se otti sinua olkapäistä kiinni, katsoi silmiin sanoen:  ‒ Tapahtuipa mitä tahansa, minä en sinua hylkää.

Siinä sinä rakastat olla, sen yksinäisen pienen pöydän ääressä ja katsella ikkunasta puita.


© AilaKaarina


(Jälleen tahaton fontin koon muuttuminen)


Viikon 12/2024 Krapu, nyt kuvahaaste. 100 sanaa kera otsikon. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/





torstai 14. maaliskuuta 2024

Roolit ihanasti sekaisin

 175. Roolit ihanasti sekaisin



Pihalla Miko löi ja kutsui Vesaa tyhmäksi. Miko oli vihainen ja tunsi suuttumuksensa aiheelliseksi Vesan sanottua hänelle ilkeästi aamupäivän leikkihetkestä. Päiväkodin kotileikkinurkkauksessa

tytöt olivat vielä toimintakauden alussa määränneet pojat koiriksi ja kissoiksi, joka sitten naukuvana ja haukkuvana laumana konttasi pitkin huonetta. Fiksumpaan rooliin heistä ei kuulemma ollut. Ei ne osaa olla isiä! olivat tytöt sanoneet. Mutta vähitellen leikin sisältö muuttui. Samana aamupäivänä

Anna istuu kutsusta useampaankin kertaan juomassa kahvit pienestä muovimukista pienen pöydän ääressä. Myöhemmin Miko huutelee Annaa leikkinurkkaukseen. Poika makaa sängyllä nukke tungettuna paitansa alle. Anna, mä odotan vauvaa, sanoo Miko onnellinen hymy koko olemukseensa levinneenä.


Viikon 11/2024 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Tämän viikon kolme annettua sanaa ovat sekaisin, tyhmä ja fiksu. Krapua vetää SusuPetal

SusuPetal


© AilaKaarina


Ps. Taas fontti on eri kokoista enkä saa sitä samanlaiseksi vaikka poistin useamman kerran korjatakseni sen.

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Sukupolvet

 174. Sukupolvet



Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Anna on herännyt vauvan jokelteluun ja tuudittelee nyt sylissään reilun kuukauden ikäistä lastaan, joka vastaa hymyyn. Vauva päästelee pieniä suloisia ääniä, sirkuttelee vastauksensa hänen sanoihinsa, tuo pieni olento, niin täysin hänestä riippuvainen. Anna ajattelee menneitä sukupolvia. Kiintymysteorioista, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, sylin tärkeydestä eikä lapsuudessa opitusta kiintymyssuhteen mallista ollut tietoakaan. Oliko hän

osannut katkaista sukupolvien kovan, usein julmankin kasvatuskierteen? Olla luomassa uutta, terveempää ihmislajia, joka kykenee rakkauteen ja läsnäoloon. Auttaisiko pelkkä tietous tästä kaikesta? Äitiys pelotti, mutta olihan tästä selvittävä. Luotettava siihen, että vuosia sitten alkanut menneisyyden läpikäyminen oli jo tehnyt ainakin riittävästi tehtäväänsä hänessä.


© AilaKaarina


Viikon 9/2024 otsikon kanssa 100 sanan Krapu, joka pitää alkaa lauseella Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Krapua vetää SusuPetal

SusuPetal

keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Muukalaisena keittiössä

 173. Muukalaisena keittiössä



Hiki nousi pintaan hänen yrittäessään työntää, töniä, potkia, raahata tukasta, kierittää, vierittää itseään kohti keittiötä, kohti hellaa. Nälkä oli hurja, mutta viimeiseen asti hän oli yrittänyt olla huomaamatta sitä. Sillä jos jotakin hän inhosi niin ruoanlaittoa. Mutta nyt nälkä ylitti sietorajan ja kuumeisesti hän alkoi kaivaa kattilaa ja paistinpannua esiin, etsi kasvisnakit ja vihannekset jääkaapista ja aloitti. Pian ainekset tirisivät pannulla. Kastikkeen hän valmisti tattarijauhoista lisäten vain hippusen verran kikhernejauhetta, sillä se jos mikä liiallisena kera sipulin tekisi hänestä illan mittaan kuin käyntiin yrittävän moottoripyörän. Annoksesta tuli iso ja osa jouti muovirasiassa pakastimeen. Viikoksi saisi tämä sapuska kelvata.


AilaKaarina


Viikon 8/2024 toinen Krapu kolmella annetulla sanalla, joita saa taivuttaa: kuume, muovirasia, muukalainen. Kravun tarjoaa SusuPetal

SusuPetal















maanantai 19. helmikuuta 2024

Kesän mansikat

 172. Kesän mansikat



Nainen antoi suunsa suudeltavaksi ja sitten he erosivat. Mies katsoi surullisena naisen ääriviivojen sulautumista pimeyteen: pois, pois. Miten tässä näin kävi? Miten taas kävi näin! Se mikä kerran oli ollut pyörryttävää, hurmaavaa, kuumetta, se mikä kerran oli tuntunut oikealta rakkaudelta, oli jäähtymässä. Häneltä, joka oli juuri lähtenyt ovesta. Rakkaus 

oli ollut miehelle kuin kesäiset mansikat ja kaikki ne muut punaisina hehkuvat marjat, makeat ja kirpeät. Mitä hänelle jäisi jos ero olisi lopullinen? Yksinäisyyden hirvitys tässä muukalaisten maailmassa, jossa ei ollut ketään. Vain muistot, jotka toinen oli työntämässä kylmään, johonkin läpinäkymättömään muovirasiaan, jääkaappiin? Siirtäisi ne lopulta pakkasosastoon. Unohtaisi sinne.


AilaKaarina


Viikon 8/2024 Krapu, jossa on oltava kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa: kuume, muovirasia, muukalainen. Kravun tarjoaa SusuPetal

SusuPetal

keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Keväthurmio

171. Keväthurmio



Markus istui kirjoituspöytänsä ääressä. Miten koskaan hän osaisi kirjoittaa keväästä? Hän oli vasta vanhemmiten oppinut rakastamaan sitä. Nuorena hän oli kiihkeästi odottanut syksyä, sen värejä, sen iltojen hämäryyttä, öitten pimeyttä. Pimeys oli sallinut hänen solahtaa itseensä pitkän näkyvillä olemisen jälkeen. Kukaan ei enää voinut nähdä sitä mi hän yritti suojella nahkansa alla. Mutta nyt hän kirjoittaisi keväästä, sen valtavasta voimasta, joka muuttaisi maailman häkellyttäväksi riemuksi. Valoksi, jonka hän vihdoin uskaltaisi kohdata:


Häikäisee

keväisten lehtien vihreys

puihin syöksynyt


valo

---

Kevätmaisema

taiteilijan paletista

valon kirpeyttä ja nuorta vihreää

siveltimen lennosta                      linnut oksille

vuoroin kiihkoa

vuoroin hiljaisuutta


kunnes luonnos on valmis

Kesä



© AilaKaarina


Samaan aiheeseen toinen Krapu, kun uutta tyyliä kokeillaan. Ei siis kolmea sanaa, ei kuvaa, ei annettua alkulausetta vaan aihe: väripaletti inspiroimaan viikon 7/2024 Krapua, jonka tarjoaa SusuPetal

SusuPetal

sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Elämän väripaletit

 170. Elämän väripaletit



He sanovat


sinä valitset itsesi

tai

jos et voikaan valita elämääsi

muista asenteesi siihen


Kenelle

he sen sanovat

Hänelle joka etsii raunioista lastaan

Hänelle joka pakenee vuorten ja merten yli

konekiväärien tulitusta

Hänelle joka katsoo tulvaan vajoavaa kotiaan

Hänelle joka seisoo köyhien jonossa leipäpalan tähden

Hänelle he sen sanovat

kääntävät kylkeään pehmeissä vuoteissaan

älypuhelimillaan seuraavat pörssilukemia


Runoa kirjoittaessaan Anna oli muistellut aamulla lukemaansa juttua naisesta, joka oli sitä mieltä, että asenne ratkaisee kun vaikeudet kohtaavat. Nainen oli hyvässä ammatissa, taustalla onnellisen elämän kauniit värit, lapsuus jossa hän oli saanut rakkautta ja arvostusta, vieläpä mahdollisuuden harrastaa mitä ikinä halusi.



© AilaKaarina


Uutta tyyliä kokeillaan nyt. Ei siis kolmea sanaa, ei kuvaa, ei annettua alkulausetta vaan aihe: väripaletti inspiroimaan viikon 7/2024 Krapua, jonka tarjoaa SusuPetal

SusuPetal