keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Vanhan naisen (värit) vihreä

12. Vanhan naisen (värit) vihreä



Mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä useammin katse nousi ylös. Mutta ei hän taivaita katsonut. Ne saivat odottaa. Puita hän katseli. Puita. Oksien, latvojen kurkottelua toistensa luo, kuusten yksinäisiä kärkiä tavoittelemassa omia taivaitaan.

Lähtönsä hetken koittaessa hän kaivautui syvälle puiden vihreään lämpöön, toivoi että ne ottaisivat hänestä kaiken tarvitsemansa. Enemmän kuin yhä antoivat hänelle.


© AilaKaarina


Runotorstain 461. haasteeseen Vihreä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.