keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Vetovoima

4. Vetovoima



Kaksi kertaa he olivat singahtaneet toisiaan kohti kuin erinapaiset magneetit. Ensimmäisen kerran kun hän oli tullut ravintolaan miehen seistessä baaritiskin luona. Toisella kertaa kuin yhteisestä sopimuksesta olivat molemmat nousseet samaan aikaan pöydistään ja ohittaneet toisensa juuri ja juuri väistäen. Miehen käsi oli hipaissut naisen olkapäätä. Vuosien varrella

he olivat nähneet useasti, mutta vasta nyt nainen tuntee, että mies on kiinnostunut katsellessaan tätä vaivihkaa. Hän oli aina pitänyt miestä vähän tylyn oloisena tai ainakin etäisenä. Ensimmäisen kerran nainen näkee miehen hymyilevän. Hymy on kaunis. Lämmin. Elämä on epäreilua, hän ajattelee. Huomenna hän istuisi jo koneessa, muuttaisi lähes toiselle puolelle maata. Nainen nousee

ja kävelee miehen ohi kohti ulko-ovea. Taas se värähdys vatsanpohjassa ja tahaton hengityksen lyhyt pidätys. Ja tunne, että pitäisi pysähtyä. Nyt jos koskaan pitäisi pysähtyä.


© AilaKaarina


Runotorstain 460. haasteeseen Paratiisi - Oi, jos sulle voisin antaa 

kaikkein kauneimman…






What do you want to do ?
New mail
What do you want to do ?
New mail
What do you want to do ?
New mail
What do you want to do ?
New mail
What do you want to do ?
New mail

2 kommenttia:

  1. (Runotorstain 460. haasteeseen Paratiisi.)

    VastaaPoista
  2. Löytyipä jälleen ihan kummia virheitä, joita en ole vain nähnyt. Nyt korjattu ☺.

    VastaaPoista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.