sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Tunnistettu

32. Tunnistettu



Mies katsoi häntä silmiin, turhankin kauan hänen mielestään. Mutta hän katsoi takaisin. Sitten harjoitukset alkoivat. Joitakin kertoja hän huomasi miehen jälleen katsovan häntä pitkään. Kotimatkalla hän muisteli, miten suora katse oli ollut, avoin ja levollinen. Ei tutkiva, ei kysyvä, vain toteava: siinähän sinä olet. Eikä sillä tarvinnut olla, häntä hymyilytti, sen enempää merkitystä. He tapasivat ensimmäisen kerran, hän oli ryhmän uusi jäsen, ja miestä oli kiinnostanut hieman tutkailla millainen hän oli. Siinä kaikki. Ja vain sillä itse asiassa oli merkitystä, että jokainen tällainen katse vei hänet aina jonnekin syvemmälle itseen, rauhaan, kuin kotiin. Edes hetkeksi matkanteko pysähtyi.


© AilaKaarina







2 kommenttia:

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.