Rakkaus

31. Rakkaus

Miksi tämä loputon epävarmuus? Hän oli rakastanut! Olihan hän? Mistä tuo ikuinen epäilys? Niin kuin ei olisi oikein uskonut siihen. Ei kyennyt uskomaan. Hän ei tiennyt, yhtään ainutta vastausta ei ollut. Oli vain kysymykset. Rakkaus? Mitä se on? Kysymys oli kuin veteen heitetty kivi. Upposi heti. Oliko hän rakastanut vai vain halunnut rakastaa? Jotta ei tuntisi tyhjyyttä? Yksinäisyyttä. Kauhua. Ja miksi juuri häntä? Miksei jotakuta toista? Ketä tahansa. Koko hänen elämänsä oli tässä, näissä muutamissa kysymyksissä joihin vastaus oli yhtä kuin hiljaisuus. Yhtä kuin kylmyys. Oli vain valinta, päätös rakastaa. Sillä ilman rakkautta hän olisi ollut kuin tuuli. Koditon.

© AilaKaarina