107. Matka
Kaikesta muusta hän oli selviytynyt paitsi lapsuudestaan. Se onnistui kiskaisemaan hänet aina uudelleen kipukohtaan, joka humisi kylmyyttään luihin ja ytimiin asti. Mutta vanhoilla päivillään hän opetteli uuden kielen,
uuden äidinkielen. Hän toteutti unelmansa ja muutti kauas, uuteen äidinmaahan. Pienessä ranskalaisessa kylässä hän asui pienessä huoneistossa pienen ilonsa kanssa. Leikki
lapsuutensa uudelleen. Suomesta oli tuotu vain rakkaimmat kirjat ja vanha maatiaiskissa, sekä nukkekodit. Hän saattoi vain istua kädet sylissä ja katsella minitaloja joihin oli sytyttänyt valot. Nuket elivät hänen silmissään rauhallista, hyvää elämää. Joskus vanha nainen pilke silmässä jutteli niille. Myös kissalleen, uudella kielellään. Oli hyvillään, kun kissa vastasi ”moi”.
© AilaKaarina
Viikon 41/2021 Krapu. Annetut kolme sanaa ovat kiskaista, matka ja humina (sanoja saa taivuttaa). Ranskan sana "moi" on suomeksi "minä" ja lausutaan /ˈmwa/.
Krapua vetää SusuPetal
Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Vaikka sitten vanhemmalla iällä, vieraassa maassa, uudella kielellä ja kissan avulla.
VastaaPoistaKiitos kommentista SusuPetal. Ja kun kissakin oppi sanomaan rankaksi 'minä', niin luulen, että nainen oli hyvinkin onnellinen :D.
PoistaEnpä tiedä onnistuuko lapsuutta kokonaan pakenemaan. Uudessa maassa ja kulttuurissa saattaa jossain vaiheessa tulla juureton olo. Toivottavasti nuket viihdyttävät pitkään.
VastaaPoistaKiitos kommentista Cara. Ehkä tämä nainen halusikin ainakin jonkin verran juurettomuutta? Ehkä on helpompi olla hieman juureton uudessa kotimaassa kuin "juurellinen" vanhassa, jota ei halua takaisin?
PoistaElin niin mukana tätä tarinaa.
VastaaPoista"Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus", on joku psykologi joskus kirjoittanut. Sitä tämä henkilö ihailtavalla tavalla rakentaa uudessa äidinmaassaan.
Voi kiitos Kirsti Kaija <3 Joskus uusi "äidinmaa" voi olla vanhaa isänmaata parempi?
PoistaOlipa reipas kun teki noin ison muutoksen. Juurettomana tiedän ettei oikein missään ole kotonaan. Sisällä on haikea kaipuu toisaalle mutta järki sanoo asioita hyvistä puolista jäädä paikoilleen. :)
VastaaPoistaKiitos BLOGitse kommentistasi. Jouduin muuttamaan tuota alkua vähän järkevämmäksi, kun kiireessä kirjoitin. Ehkä tyhjyys voi humista? Ja mikä täyttäisi tyhjyyden? Tämä nainen ei kai voinut kuin paeta ja suostua jatkamaan juurettomana, jonka kuitenkin valitsi itse? Tai ehkä valinta antoi tunteen juurista? Hän ”ajatteli” itselleen uudet juuret. Nuo kolme sanaa olivat vaikeat ja varsinkin tuo 'humina'.
VastaaPoistaVanhoilla päivilläänkin on hyväksi harjoitella uusia taitoja :D
VastaaPoistaKyllä. Tai sitten kaivella vanhat taidot esiin, leikin :D !
PoistaNiin kauan kun on elämää voi tehdä suunnan muutoksen. Etukäteen ei tiedä missä hyvä elämä on.
VastaaPoistaKiitos kommentista anli itse. Tarinan nainen teki näin ja eipä muuta kuin toivotetaan onnea :D .
PoistaMinusta aivan ihana tarina. En tiedä onnistuuko aikuisena ajattelemalla muuttaa lapsuutensa onnelliseksi vai ei. Mutta krapusi nainen löysi hurmaavan ratkaisun!
VastaaPoistaKiitos riitta k. En tiedä minäkään onnistuuko lapsuuden muuttaminen paremmaksi pelkästään niin ajattelemalla, mutta Kravuissa kaikki on mahdollista :D. Siksi nämä Krapuhaasteet ovatkin niin hurmaavia!
Poista