224. Kaksi maailmaa
Muutama vuosi enää, niin Alissa lakkaisi kokonaan leikkimästä. Tyttöä ei enää kauaa kiinnostaisi vilkaistakaan mumminsa nukkekoteja. Siksi Anna olikin todella iloinen, kun Alissa tuli kylään ja jonkin ajan kuluttua alkoi sisustaa mummin uutta mutta täysin keskeneräistä nukkekotia kuntoon. Anna ajatteli
tyttöä katsellessaan, että yhä hän pystyi antamaan läsnäoloaan, lämpöään monin tavoin, vielä näinkin, leikin kautta. Olla mukana, näyttää elämästä sen kaunein puoli, johon kuului
toisen ihmisen kunnioittaminen, empatia; kyky asettua toisen asemaan, kannustavat sanat, rakkaudellisuus, kaikki se mikä näytti olevan katoamassa yhteiskunnasta hurjaa vauhtia. Someraivoon tutustuminen on pian Alissallakin edessä, siellä kaikki se mitättömyys; kylmyys, tietämättömyys. Ajattelun pienuus.
© AilaKaarina
Viikon 16/2026 krapu, 100 sanaa otsikoineen. Nyt aihe: LEIKKI. Krapua emännöi SusuPetal ja Cara. SusuPetalin blogissa lisää krapuja: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/04/12/vain-leikki/
Todellakin, leikistä on pidettävä kiinni mahdollisimman kauan.
VastaaPoistaVaan yhä aikaisemmin ja nuorempana some vie mukanaan. Eikä ihme, kun ajattelee vanhempien antamaa esikuvaa. Jo rattaissa istuvat taaperot huomaavat, että vanhempi työntää rattaita yhdellä kädellä, toisessa kädessä kännykkä.