45. Pyhäpäivä
Illan
tuuli oli lennättänyt valkoisia omenankukkia pitkin pihaa. Näky
oli kuin kesäinen lumoava postikortti, jossa puun alla,
pihapenkillä, istui kaksi nuorta. Kaikesta näki, että he olivat
vastarakastuneita. Ehkä he luulivat omenapuun oksien suojaavan heitä
paremmin tai sitten he eivät välittäneet näkikö joku heidän hellät suudelmansa ja hyväilynsä. Kauempana seisoi kaksi
tuttua naapuria, vanhempaa naisihmistä, jotka keskustelivat
kovaäänisesti vilkuillen jatkuvasti nuoriin päin. Annaa huvitti.
Vaikka hän ei kuullutkaan sanoja, oli helppo
lukea eleistä ja
ilmeistä puheen sävy. Hänellä itselläänkin oli ikää, mutta
tuohon hän ei koskaan suostuisi, panetteluun vain siksi, että
omasta elämästä puuttui jotakin tärkeää. Ehkä se kaikkein
tärkein.
© AilaKaarina
100
sanan Krapu (otsikon kanssa) viikolle 17/2019. Sanat
valkoinen, keskustelu ja
piha on
löydyttävä tekstistä.
Runonevan 14. haasteeseen Pyhä.
Kukkivat omenapuut ovat alkukesää kauneimmillaan. Ihana tunnelma ja ajatus kravussasi noista nuorista siellä penkillä, kukkien alla. Jos itseltä puuttuu viereltä rakas ihminen, voi olla vaikeaa katsoa toisten onnea. Mutta yleistää ei voi - kuten viisas ja ymmärtäväinen Anna osoitti.
VastaaPoistaKiitos riitta k ♥. Ihana kommentti!
PoistaNäen silmissäni sen omenankukkameren.
VastaaPoistaKiitos, Cara ♥.
PoistaViisaasti kirjoitit! Niin moni panettelee toisia vain siksi, että on kateellinen siitä mitä itsellä ei ole.
VastaaPoistaKiitos, Suttastiina ♥. Näinhän se on, valitettavasti.
Poistakauniisti kirjoitettu. kevät ja ensirakkaus, silloin on lupa odottaa kaikkea hyvää:))
VastaaPoistaKiitos, Ilona Winebridge ♥. Eläköön kevät ja nuorten onni!
PoistaAnnasta tulisi meidän jokaisen ottaa mallia; antaa muiden nauttia onnestaan, elämästä.
VastaaPoistaNäitä krapuja lukiessa toivon niin, että osaisin maalata tai piirtää - tästäkin tarinasta saisi hienon taulun.
Voi, kiitos HPöllö ♥. Tauluna minäkin pihan, valkoiset omenankukat ja nuoret penkillä näen.
PoistaKAtkerien sielujen sivbustakommentointi on kyllä joskus niin rasittavaa, onko sillä nyt niin väliä jois vähän rakkautta osoitetaan julkisesti? =)
VastaaPoistaKiitos Sus' ♥. Rakkaudenosoituksia saisi näkyä enemmänkin ☺.
PoistaHyvä Anna! Toisten onni ei ole toisilta pois.
VastaaPoistaKiitos, SusuPetal ♥. Toisille toisten onni on katkera kalkki, valitettavasti.
PoistaEi taida vielä omenkukkia leijailla mutta piakkoin. Kyllä rakkaus kaunistaa ja ei kannata kadehtia toisten onnea. Rakkaus voi iskeä ikään katsomatta vaikka kenen kohdalle:)
VastaaPoistaKiitos Sisko ♥. Jos kevät etenee tällaista vauhtia, on varmasti jo toukokuussa omenapuut kukassa.
PoistaVoi sitä nuorta rakkautta! Kaikki vielä edessäpäin, kuten keväässä yleensäkin.
VastaaPoistaNyt vasta tulin sivulle ja näin kommentisi. Kiitos ♥.
PoistaMaailma olisi parempi, jos ymmärtäisimme oikeasti iloita toisten onnesta. Oltaisiin Annan kaltaisia.
VastaaPoistaKateus on rankka tauti.
Kiitos aimarii ♥. Kateus syö kadehtivaa itseään.
PoistaVoin täysin avoimesti myöntää jollekin, että kadehdin – mutta EN häneltä / heiltä pois! Kiitos SK ♥.
VastaaPoistaKauniisti kirjoitettu kohtaus! Lukiessa tuli tunne, että olen itsekin läsnä kuvassa.
VastaaPoistaKiitos! (Nyt vasta huomasin kommenttisi!)
Poista