maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pyhäpäivä

45. Pyhäpäivä



Illan tuuli oli lennättänyt valkoisia omenankukkia pitkin pihaa. Näky oli kuin kesäinen lumoava postikortti, jossa puun alla, pihapenkillä, istui kaksi nuorta. Kaikesta näki, että he olivat vastarakastuneita. Ehkä he luulivat omenapuun oksien suojaavan heitä paremmin tai sitten he eivät välittäneet näkikö joku heidän hellät suudelmansa ja hyväilynsä. Kauempana seisoi kaksi tuttua naapuria, vanhempaa naisihmistä, jotka keskustelivat kovaäänisesti vilkuillen jatkuvasti nuoriin päin. Annaa huvitti. Vaikka hän ei kuullutkaan sanoja, oli helppo lukea eleistä ja ilmeistä puheen sävy. Hänellä itselläänkin oli ikää, mutta tuohon hän ei koskaan suostuisi, panetteluun vain siksi, että omasta elämästä puuttui jotakin tärkeää. Ehkä se kaikkein tärkein.


© AilaKaarina


100 sanan Krapu (otsikon kanssa) viikolle 17/2019. Sanat valkoinen, keskustelu ja piha on löydyttävä tekstistä.

Runonevan 14. haasteeseen Pyhä.


23 kommenttia:

  1. Kukkivat omenapuut ovat alkukesää kauneimmillaan. Ihana tunnelma ja ajatus kravussasi noista nuorista siellä penkillä, kukkien alla. Jos itseltä puuttuu viereltä rakas ihminen, voi olla vaikeaa katsoa toisten onnea. Mutta yleistää ei voi - kuten viisas ja ymmärtäväinen Anna osoitti.

    VastaaPoista
  2. Näen silmissäni sen omenankukkameren.

    VastaaPoista
  3. Viisaasti kirjoitit! Niin moni panettelee toisia vain siksi, että on kateellinen siitä mitä itsellä ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Suttastiina ♥. Näinhän se on, valitettavasti.

      Poista
  4. kauniisti kirjoitettu. kevät ja ensirakkaus, silloin on lupa odottaa kaikkea hyvää:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ilona Winebridge ♥. Eläköön kevät ja nuorten onni!

      Poista
  5. Annasta tulisi meidän jokaisen ottaa mallia; antaa muiden nauttia onnestaan, elämästä.

    Näitä krapuja lukiessa toivon niin, että osaisin maalata tai piirtää - tästäkin tarinasta saisi hienon taulun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos HPöllö ♥. Tauluna minäkin pihan, valkoiset omenankukat ja nuoret penkillä näen.

      Poista
  6. KAtkerien sielujen sivbustakommentointi on kyllä joskus niin rasittavaa, onko sillä nyt niin väliä jois vähän rakkautta osoitetaan julkisesti? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sus' ♥. Rakkaudenosoituksia saisi näkyä enemmänkin ☺.

      Poista
  7. Hyvä Anna! Toisten onni ei ole toisilta pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, SusuPetal ♥. Toisille toisten onni on katkera kalkki, valitettavasti.

      Poista
  8. Ei taida vielä omenkukkia leijailla mutta piakkoin. Kyllä rakkaus kaunistaa ja ei kannata kadehtia toisten onnea. Rakkaus voi iskeä ikään katsomatta vaikka kenen kohdalle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisko ♥. Jos kevät etenee tällaista vauhtia, on varmasti jo toukokuussa omenapuut kukassa.

      Poista
  9. Voi sitä nuorta rakkautta! Kaikki vielä edessäpäin, kuten keväässä yleensäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta tulin sivulle ja näin kommentisi. Kiitos ♥.

      Poista
  10. Maailma olisi parempi, jos ymmärtäisimme oikeasti iloita toisten onnesta. Oltaisiin Annan kaltaisia.
    Kateus on rankka tauti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii ♥. Kateus syö kadehtivaa itseään.

      Poista
  11. Voin täysin avoimesti myöntää jollekin, että kadehdin – mutta EN häneltä / heiltä pois! Kiitos SK ♥.

    VastaaPoista
  12. Kauniisti kirjoitettu kohtaus! Lukiessa tuli tunne, että olen itsekin läsnä kuvassa.

    VastaaPoista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.