maanantai 11. huhtikuuta 2022

Samanarvoinen

 122. Samanarvoinen



Suvaitsevaisuus on itsensä asettamista sen yläpuolelle, jota ”suvaitsee”, Anna mietti. Kuin tilauksesta hän kuuli viereisestä pöydästä naisen kutsuvan itseään lepakoksi. Hän kääntyi katsomaan puhujaa, viehättävää, keski-ikäistä naista, joka jutteli toiselle naiselle omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan iloisesti nauraen. Torikahvila oli täynnä asiakkaita ja muutamat ihmiset lähipöydissä kääntyivät tuijottamaan naista. Samassa puhuja kääntyi katsomaan Annaa, joka ei ehtinyt kääntää katsettaan pois. Anteeksi, hän ehti sanoa nolona, mutta nainen vastasi naurahtaen: Ei haittaa. Olisin itse voinut puhua hiljempaa. Mutta tänä päivänä Suomessa en ole rikollinen tai sairas. Monessa muussa maassa olisin vankilassa viimeistään nyt. Leimattu huonoksi, vääränlaiseksi ihmiseksi. Epäkelvoksi, epäihmiseksi elämään normaalien joukossa.


© Ailakaarina


Viikon 15/2022 Krapu. 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa huono, lepakko ja tori on oltava tekstissä. Sanoja saa taivuttaa. Krapua emännöi SusuPetal 

SusuPetal

16 kommenttia:

  1. On jotenkin ihan uskomatonta, että vasta vuonna 1971 homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Suomessa. Ja kymmenen vuotta myöhemmin sitä ei enää luokiteltu sairaudeksi.
    Ja edelleen monissa maissa/kulttuureissa on paha.

    Vaan niinhän se on, että itseään voi kutsua miksi vaan, toisia ei niinkään.

    (kokeile tätä linkkiä siihen päivitykseesi facessa ja muualla: https://youtu.be/saEpkcVi1d4 )

    VastaaPoista
  2. Kiitos Susupetal kommentistasi. Tämä on oma kannanottoni kaiken maailman ”Räsäsköille :) Ja kokeilen tuota linkkiä, kiitos siitä <3

    VastaaPoista
  3. Hyvä nosto, edelleen on niitä ummehtuneita "vinttejä" eli ihmisiä joiden suvaitsevaisuus ei ylety seksuaalisuuteen. Mitä sillä kenellekään on väliä kenen kanssa kukin makaa, se ihmistä muuta huonommaksi tai paremmaksi.

    P.s. Runotorstain aihen jäähyväiset, ei tarvitse olla itse sanaa runossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Sus'. Ja eiköhän jäähyväisaiheinen runokin löydy torstaiksi.

      Poista
  4. Sanojen sisälöstä: suvaita on jättämistä rauhaan, käsittää/ymmärtää että tietää asioista muutakin kuin 'mutua', hyväksyä on saman arvon antamista toiselle ihmisenä. (Tämä siis miten itse koen nuo sanat).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin periaatteessa minäkin, mutta 100 sanaa ei antanut tilaa pohtia enempää tuossa tarinassa. Itse en kuitenkaan pidä sanasta suvaita sen enempää kuin sanasta hyväksyä silloin, kun se liittyy esim. juuri seksuaaliseen suuntautumiseen. Mulle on niin täysin itsestään selvää samanarvoisuus ihmisenä, että kerran ihan suutahdin, kun eräs tuttuni kertoi naapuristaan jotakin ihan positiivista, mutta toinen lause oli jo, että "hän on lespo". Vastasin hänelle: "Pitikö tuo nyt mainita?"

      Poista
  5. Olen Annan kanssa samoilla linjoilla, minusta suvaita kuulostaa lähinnä sietämiseltä tai siltä, että suvaitseva "sallii" toisen erilaisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin korvaani se kalskahtaa juuri tuollaiselta, hieman alentuvalta imaisulta. Kiitos kommentistasi Kirsti Kaija.

      Poista
  6. Hieno kirjoitus!

    Itsekin ihmettelen miten pitkään Suomessa homoseksuaalisuus oli rikos/sairaus.

    Minustakin sana suvaitsevaisuus on jotenkin alentava. Olemme ihmisiä omine piirteinemme, eikä kenenkään tarvitse suvaita vaan antaa muiden elää omanlaistaan elämää.

    VastaaPoista
  7. Juuri kirjoitin Kirsti Kaijalle tuon vastauksen, jossa aivan samoin kerroin, että sana hyväksyä tuntuu jotenkin alentuvalta ilmaisulta. Kiitos kommentistasi Cara.

    VastaaPoista
  8. Hyvä kannanotto! Mitä se kellekään kuuluu mitä kukin on.
    Kuvitellaan, luuullaan kaikenlaista. Sellaisia me ihmiset olemme.
    Haluamme luokitella niin musiikin, kirjallisuuden kuin ihmiset. Omiin lokeroihinsa. Ja kupliin. Kuplat törmäilee mm. ennakkoluulojen ja kuvitelmien takia.

    VastaaPoista
  9. Kiitos BLOGitse kommentistasi. Tämä tarina pohjautuu todellisuuteen. Sunnuntaina mietin kuumeisesti mistä kirjoitan viikon 15 Kravun, pihan lepakoista, Malmin lentokentän lepakoista ja saman tien kuulen naisen kutsuvan itseään lepakoksi! Elämä on välillä aikamoisen ihmeellistä.

    VastaaPoista
  10. Kun ihminen itse on sinut seksuaalisuutensa kanssa, muille asia ei kuulukaan. Enää ei tarvitse ihmissuhteessaan piilotella onneaan, jos ei halua.
    Tässäkin kravussa (joka on hyvä) nainen haluaa tuoda asian julki puhumalla isoon ääneen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii kommentistasi. Meillä Suomessa on jo näin. Mutta liian paljon on maita, jossa he eivät ole tasa-arvoisia.

      Poista
  11. Onneksi meillä on nykyän aika hyvin. Voi vaan kuvitella, millaista ahdistusta homous monissa maissa ihmisille aiheuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi riitta k. Olen lukenut kirjallisuudesta miten hirveää homoseksuaalin elämä oli esim. 60-luvulla Suomessa ja tietysti siihen asti, kunnes lakia muutettiin. Yhä hirvittää heidän kohtelunsa monessa muussa maassa.

      Poista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.