218. Ystävänpäivä
Ei olisi voinut olla parempaa päivää kuin juuri ystävänpäivä, jolloin koiranpentu haettiin uuteen kotiinsa. Se sai elää 13 vuotta kunnes vanhuus löysi hänetkin. Anna kirjoitti jäähyväisrunon:
Joka ilta sinä odotit
yhteistä sukellusta metsän syvyyksiin
kuljit vapaana
menit menojasi
mutta tulit kutsusta jos et heti
niin viimeistään
kun olin jo varma
että vihdoin nappasit jänösi
ja unohdit minut
seisoit hiljaa, usein takanani
kuonosi koiran virneessä
Taas jatkoimme matkaa
eikä teitä ja polkuja rientänyt
vain nainen ja koira
vaan me ja sinussa minun sydämeni
me ja minussa sinun mielesi eläin
Nyt olet mennyt
enkä koskaan ennen
ole nähnyt sohvaa
näin tyhjää
© AilaKaarina
Krapu viikolle 7/2026, nyt aihehaaste: Ystävänpäivä. Krapua vetää SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/02/08/
Koiran virne on ihana!
VastaaPoistaKaunis runo parhaalle ystävälle.
Kiitos SusuPetal <3. Vieläkään en voi ilman kosteutta silmänurkassa lukea tätä runoa.
PoistaIhanan koskettava runo koiralle!
VastaaPoistaKiitos Cara <3
Poistatuo on niin totta......enkä koskaan ennen ole nähnyt sohvaa näin tyhjää
VastaaPoistaKiitos anli itse <3
PoistaKoiraystävyys on mahdollisuus oppia "tässä ja nyt elämistä", läsnäolemisen taitoa.
VastaaPoistaSinä sen sanoi pasanen. Koira on itse niin vahvasti läsnä, ettet voi kuin vastata siihen samoin <3
PoistaKoskettava, kaunis runo!
VastaaPoistaKiitos Kanerva <3
PoistaJäi iso kaipaus ja tyhjä sohva. Ei ole yksinäisyyttä, kun on koira, jolle puhua, jota halia.
VastaaPoistaVuoden päästä lähti sohvakin, kun koira oli tuhonnut sen 13 vuoden aikana aika säälittävään kuntoon. Kiitos kommentistasi aimarii <3
PoistaKoiran poismenosta jää tyhjä kohta sohvaan ja ikuinen lommo sydämeen!
VastaaPoistaKyllä oriolus. Sohvan tosin voi vaihtaa mutta sydäntä ei - onneksi. Siellä hän on niin kauan kuin elän. Kiitos kommentistasi <3
VastaaPoistaYmmärrän. Minä olen saattanut kaksi rakasta ystävää rajan taa...se ikävä 🌼🌼
VastaaPoistaKiitos Kanerva <3 Se ikävä!
PoistaTuli kyyneleet silmiin tätä lukiessa.Itselläni on nytkin 6v mopsi. Luopumisen tuska ja ikävä on aina vahva. Onneksi on ihanat muistot ystävästä. Kaunis ja herkkä krapu.
VastaaPoistaKiitos Saassa <3
PoistaNyt meni roska silmään...kauniisti kirjoitettu ihmisen parhaasta ihmisestä ja luopumisen ikävästä....😥
VastaaPoistaKiitos Päivi <3
Poista