maanantai 25. huhtikuuta 2022

Konkretia

 124. Konkretia



Hän oli ollut epätoivoinen. Monesti. Hän oli luullut tietävänsä siitä jotakin, sillä murheita oli ollut enemmän kuin hän oli toisinaan tuntenut jaksavansa kantaa. 70-luvun alusta lähtien hän oli myös taistellut täällä, pohjoisen hyvinvointimaailman areenoilla tasa-arvon puolesta. Täälläkin miehet ovat määränneet uskontojensa varjolla, että naisten mielet, kehot, naisten hennommat ruumiit ovat alempiarvoisia, ja siksi hallittavissa. Mutta onko mikään suhteellista? nainen pohti lukiessaan uutisia Afganistanin naisista. Ja äkkiä kaikki lööpit, kuvat olivat Ukrainassa käydyn sodan tuhoja täynnä. Hänkin istui hetken

pommisuojassa, ilman vettä, ruokaa, vailla kaikkea hyvää ja lämmintä, muisteli särkyneitä ikkunoita, hajonneita seiniä, tuhottua elämää. Ei enää mikään ollut suhteellista.


© AilaKaarina


Viikon 17/2022 Krapu, 100 sana otsikon kanssa. Kolme annettua sanaa, hento, epätoivo ja lämmin, on oltava tekstissä. Sanoja saa taivuttaa. Krapua emännöi SusuPetal 

SusuPetal

14 kommenttia:

  1. Kaksi askelta eteen, yksi taakse tai yksi eteen ja kaksi taakse. Niin se maailma tuntuu kulkevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt taidetaan mennä useampi askel taakse! Kiitos kommentistasi SusuPetal.

      Poista
  2. Tuntuu kyllä siltä, että mitään ei ole opittu. Samat kauhut ja sodat ja alistetut naiset ovat yhä olemassa.

    VastaaPoista
  3. Sota pistää asioita uuteen järjestykseen, mutta ei välttämättä parempaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Empatiakyky saa pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Kun kykenee asettumaan toisen ihmisolennon asemaan, nousee tunne tiettyjen asioiden, tilojen, tunnetilojen vertaamattomuudesta. Kiitos kommentistasi pasanen.

      Poista
  4. Sodan alkaminen ja kesto on järkyttävää. Samoin idästä kerrotut valheet, lupaukset ja niiden pettämiset. Enää ei ole pienintäkään positiivista ajatusta naapurin johdosta. Kuvottavaa ja anteeksiantamatonta toimintaa! En unohda ikinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka en ole koskaan ajatellut, että kenenkään epätoivo olisi jotenkin verrattavissa toisen ihmisen vastaavaan tunteeseen, sillä epätoivo ON epätoivoa, niin tässä tarinassa annan naisen ajatella niin (ja voi olla, että nyt itsekin ajattelen niin, koska elämän konkreettiset puitteet kantavat). Kiitos kommentistasi BLOGitse.

      Poista
  5. Ei mikään ole suhteellista eikä mikään, johon aikaisemmin uskoi, tunnu pätevän. Ei voi ymmärtää sitä, että joku ei kunnioita vähääkään kansainvälisiä sopimuksia ym. Eikä voi ymmärtää sitäkään, miten huono naisten asema on edelleen monessa maassa. - riitta k

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Twitterissä joku kysyi, että millaisilla sanoilla kukin kuvaisi tätä kevättä. Vastasin, että silmiä avaava. Myös silmuja avaava. Kiitos kommentistasi riitta k.

      Poista
  6. Vallan himo johtaa sotaan, jossa aina heikoimmat kärsivät. Julmaa!
    Maarit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Maarit. Vallanhimo on karmea ominaisuus ihmisessä.

      Poista
  7. On ollut ahdistavaa lukea Ukrainan ja ukrainalasten hädästä. Miljoonien ihmisten hätä, jonka sai aikaan vain yksi vallanhimon sokaisema tyyppi.
    Suhteellista sodankäynnissä ei ole mikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja P:n uhkaukset vain kovenevat. Mutta kertoneeko jo jonkinlaisesta epätoivosta? Kiitos kommentistasi aimarii.

      Poista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.