torstai 8. syyskuuta 2022

Sinua, sinua rakastan

Runotorstain haasteeseen 2022/ vkot 36-37 (8.9.2022) 

Runotorstai - Aiheena rakkaudettomuus/rakastettu -asetelma

133. Sinua, sinua rakastan



Löytää toinen ihminen, joka näkee sinut, kuuntelee ja kuulee, jolle voit ja saat olla niin tosi, ettet enää tunne mahtuvasi omiin nahkoihisi. Se on siis mahdollista. Onko se mahdollista? Niin kuin pelko olisi löytänyt tiensä takaisin, ei kuitenkaan se, ettei enää kykenisi rakastamaan syvästi toista ihmisolentoa vaan pelko, että oli ymmärtänyt kaiken väärin. Laulun sanat, jotka hän oli aiemmin sivuuttanut, kuuntelematta, kuulematta, olivat nyt kipeästi totta: ”Sinua, sinua rakastan. Yö painaa päähäni pimeän seppeleen, jotta en sinua näkisi.”

Mutta ei hän pimeää pelännyt. Hän menisi läpi, raivaisi tiensä loppuun asti, löytäisi, kenties, väärinymmärryksen. Tai sittenkin sen toisen.


© Ailakaarina


100 sanan tarina. Laulu on Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Aulikki Oksasen sanoittama Sinua, sinua rakastan vuodelta 1968.

3 kommenttia:

  1. Kaipa tämä krapu menee runostakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sus'. Krapuhan tämä ei ole, koska se, Krapu, on ihan oma juttunsa, haastekirjoitusta, joka voi olla runo tai 100 sanan tarina. En väitä, että tämä mun olisi proosaruno, mutta kiitos kun annoit olla sen siellä.

      Yksi määritelmä proosarunosta: "Proosaruno on runo, joka näyttää proosakatkelmalta. Sitä ei ole jaettu erimittaisiin säkeisiin, vaan rivit ovat yhtä pitkiä. Arkikielessä proosallisella tarkoitetaan joskus arkipäiväistä. Runo ei ole kuitenkaan proosaruno, vaikka se olisi sisällöltään kuinka arkipäiväinen, jos se on ladottu säkeisiin. Proosaruno on kuitenkin usein kieleltään arkisempi kuin runo.

      Muuten proosaruno muistuttaa enemmän runoa kuin proosaa. Sillä on runomainen kuvakieli, ja se hyödyntää rytmiä ja melodiaa - kuten runokin. Lisäksi proosarunossa erityisen runomaista on lyhyt muoto."

      Poista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.