Tallennettu

 184. Tallennettu

Kolme vuosikymmentä sitten kesällä he olivat olleet silloisen kotinsa parvekkeella. Anna otti aurinkoa ja pieni Emilia puhalteli saippuakuplia. Pian aurinko sukelsi pilven taakse ja Anna lähti valmistamaan ruokaa. Avonaisesta ovesta hän huusi Emiliaakin sisälle, sillä taivas oli tummumassa lisää. ”Äiti, en mä tule, mä otan pilveä”, vastasi tyttö. Anna kurkkasi oven suusta, katseli hymyillen lastaan, joka tyypilliseen tapaansa tomerana maksi viltin päällä silmät suljettuina, kasvot kohti taivasta. Tänään

Emilia oli tullut kylään. Pitkästä aikaa he olivat vain kahdestaan, istuivat Annan kodin parvekkeella, ilta oli lämmin vaikka oli jo syyskuun puoliväli. Kynttilät lepattivat. Kaikkialla väreili se sama ja tuttu, onni.

© AilaKaarina

(Tämä tarina on tosi.)

Viikon 38/2024 Krapu, jonka aiheena on MUISTI. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Rappio

 183. Rappio

Taas olin menossa juoksujalkaa, minne? Tiesinhän minä. Mutta tärkeintä oli päästä pois neljän seinän sisältä, ainakin melkein tärkeintä. Vedin keuhkoihini illan raikasta syysilmaa, polun märkien puunlehtien hentoista tuoksua, joka tuntui melkein makuna kielellä. Teki mieli juosta, hyppiä, loikkia niin kuin lapsena. Heittää itsensä ilmaan, tehdä lentokuperkeikka. Ottaa tanssiaskelia! Liike. Huimaava onnen tunne syöksyi sydämeeni jäsenten voimasta, liikkeiden sulavuudesta, notkeudesta. – Näin

hän oli kirjoittanut vuosia sitten päiväkirjaansa, jonka oli juuri löytänyt laatikoston perältä. Nainen haki rollaattorinsa. Viinaa oli saatava lisää eikä se saanut olla kaupan halpista. Alkoon olisi matkaa mutta olihan jalkoja terveellistä käyttää, kävelyttää niitä ulkona, oli lääkärikin sanonut.

© AilaKaarina

Viikon 37/2024 Krapu. Otsikon kera 100 sanan haaste, jossa kolme annettua sanaa, tällä kertaa heittää, maku ja käyttää. Sanoja saa taivuttaa. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Kiusaus

182. Kiusaus

Ystävykset ihastelivat seinämaalausta. He olivat käyneet ostamassa perjantain karkkipäivän karkit ja nyt Sara kantoi arvokasta aarretta kädet hioten, sillä vasta päivällisen jälkeen oli lupa aloittaa niiden syöminen. Vain yhdet maistiaiset oston jälkeen oli äiti luvannut.

”Aika kiva,” sanoi yökylään tullut Helmi. Ja jännät nuo keltaiset viivat. Ihan kuin ne jotenkin sitoisi nuo kirjaimet toisiinsa ettei ne lähde vaeltamaan omia teitään.”

”Onkohan tuollainen seiniin piirtely luvallista? Ei ainakaan kotona... ” ihmetteli Sara. ”No mutta lähdetään jo. Mulla on nälkä ja tekee kauheasti mieli ottaa vielä toiset karkit,” hän jatkoi työntäen samalla kuin vahingossa karkin suuhunsa.

”Anna mullekin. Ei kerrota sun äidille.”

© AilaKaarina

Viikon 36/2024 Krapu, kuvahaaste. 100 sanaa kera otsikon. Krapua vetää SusuPetal  

SusuPetal