Trapetsitaiteilua

211. Trapetsitaiteilua

Tasapainoilut lapsen tahtovuosien, turvallisuutta antavien rajojen ja lapsen itsenäistymistarpeiden kunnioittamisen ja tukemisen sekasotkuisina aikoina, tasapainoilut varsinkin tyttären hankalina teinivuosina, olivat takana. Nykyään hän joutui miettimään, voivatko äiti ja tytär olla suorastaan sydänystäviä! Sillä sellaiseksi heidän suhteensa näytti muuttuneen vaikka nainen muistutti itseään olevansa ennen kaikkea äiti. Tapaamiset eivät olleet säännöllisiä ja aina ikävä purkautuikin näkemisen riemuun. Juteltavaa oli niin paljon, että tunnit loppuivat kesken. Tänään

he tapasivat muutaman viikon paussin jälkeen. Nähtyään äitinsä tytär juoksi vastaan, halasi lujasti. Nainen muisti hänet lapsena, silmät, katseen ja hymyn (silloin kun tytär suostui hymyilemään), ilmeen, samanlaisena kuin se oli nyt, suloisen veikeänä.

© AilaKaarina

Krapu viikolle 47/2025, 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa on oltava tekstissä: ilme, turvallisuus, säännöllinen. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Outo planeetta

210. Outo planeetta

Yökylässä ollut Leevi alkoi aamiaispöydässä kertoa mitä oli kuullut vanhempiensa juttelevan keskenään. Keskustelua ei ehkä oltu tarkoitettu hänen korvilleen ja siksi hän oli päättänyt ettei kysele heiltä ainakaan toistaiseksi mitään. Mutta Eliaksen isältä hän kysyisi, vaikka tämä olikin keskittynyt jääkaapin anteihin.

”Mä kuulin, että on olemassa toisenlainenkin maailma, tuossa aika lähellä, toisessa aurinkokunnassa. Siellä on ainakin yksi asuttu planeetta, Tellus, hirveän sotainen – vaikka en mä oikein ymmärtänyt mitä se ”sota” tarkoittaa. Siellä kamalan monet näkee nälkää! Eli ne ei saa ruokaa!” hän huudahti ja huokaisi silmät pyöreinä.

Lapset kääntyivät katsomaan hellalla olevia täysinäisiä kattiloita, paistinpannua ja avattua jääkaappia.

© AilaKaarina 

Krapu viikolle 46/2025, 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä: kertoa, huokaista, kattila. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Emilian perhe, aiempi osa:

https://pienettarinat.blogspot.com/2025/10/kuin-iisakinkirkkoa.html, osa 1

Huoli

 209. Huoli

Vanha nainen seisoi kylpyhuoneen peilin edessä hiuksiaan harjaamassa, kun ovikello soi. ”Kukahan siellä nyt on? Pitikö mulle tulla joku kylään?”, hän sanoi ääneen. Ovella seisoi tutun näköinen nainen. ”Hei, mä näen sua silloin tällöin peilistä. Äskenkin!”

Anna katseli hellästi mummiaan. ”Voi mummi-kulta, se olit sinä. Meitähän on aina sanottu hyvin saman näköisiksi!” hän sanoi kahlatessaan sanomalehtien yli, ne kun tukkivat kynnyksellä reittiä keittiöön. Tuttu haju leijui ilmassa. ”Mikä täällä taas palaa?”, hän huudahti.

”Ai, mä tein kakun, taisin pursottaa siihen sitä, mitä se nyt on…?”, mummi vastasi iloisesti. Kakku oli hellan vieressä ja sen tulipunaiselle levylle oli pudonnut kermavaahtoa.

© AilaKaarina

Krapu viikolle 44/2025, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa ovat: pursottaa, leijua, tukkia. Kravun tarjoaa SsuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Vitsi, vitsi

Sielun värit

 208. Sielun värit

Se oli ollut joskus hyvin tärkeä väri, jopa niin, että edelleen hänen kodissaan oli sinistä. Se oli ollut pako-murheesta-väri. Hänellä oli yhä iso sinipäällysteinen tuoli, hänen ikioma "löhösohvansa", jossa hän rentoutui, pesi ja huuhteli päivien tummuneen pyykin, elämän painoa pois. Sen hän oli oppinut aikoinaan yogatunneilla. Jos aikaa oli vähän, 5-10 minuuttia silmien rentouttamista auttoi pitkälle. Ei ihan turhaan sanottu, että silmät ovat sielun peili. Hän katseli tuolia. Kuin pesä tai syli. Pian hän istahtaisi, ehkä jopa nukahtaisi, siihen. Hän katseli kotiaan, pesä sekin, jossa oli

paljon kauniita, raikkaita, kiehtovia värejä, onnen pilkahduksia. Kyllä hän tiesi: kaipuun piilottajia.

© AilaKaarina

Krapuhaaste viikolle 43/2025, 100 sanaa otsikon kanssa. Kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä: huuhdella, sohva, sininen. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Isä

Leikkisästi

 207. Leikkisästi

Se oli sinä päivänä, jolloin lastentarhanope saapui ryhmänsä luo ja osa lapsista purskahti nauruun! Nuorimmat vain katselivat häntä hymyn levitessä hiljalleen huulille. ”Annalla on siivet”, ”ope on enkeli”, kuului sieltä täältä. Päivä

sujui hauskasti. Anna unohti selkäänsä aamun lauluhetkestä pianon päältä löytämänsä keijun siivet. Iltapäivällä pikku Samille sattui pihalla vahinko. Hän auttoi lasta uudelleen ulkovaatteisiin, kun pojan isä astui ovesta sisään. Sulkiessaan Samin takin vetoketjua Anna kertoi mitä oli tapahtunut. Isä nyökkäsi, katseli lapsensa opea vaivihkaa. Vasta silloin hän muisti siivet. Samassa johtaja tupsahti paikalle, purskahti iloiseen nauruun sanoen: ”Pinkit pukemiskäsineet ja siivet selässä. Voisi sitä työpäivänsä huonomminkin viettää.”

© AilaKaarina

Ps. Valitettavasti tekstin fontti muuttui kesken kaiken enkä saa sitä samanlaiseksi vaikka kerran jo poistin kirjoituksen ja yritin uudelleen. Ei ole ensimmäinen kerta, kun blogini tekee näin!

Krapu viikolle 42/2025, 100 sanaa otsikko mukaan lukien. Kravun pitää tällä kertaa alkaa sanoilla Se oli sinä päivänä, jolloin… Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

Kuin Iisakin kirkkoa...

206. Kuin Iisakin kirkkoa...

Ylä- ja alakerran uudet pönttöuunit saavat tulet ensimmäistä kertaa, ihan vain testauksen vuoksi eikä niitä käytetäkään jokapäiväiseen lämmitykseen. Risuja ollaan haettu omasta metsästä, jota hoidetaan rakkaudella, lahopuut jätetään metsään minieläinten asunnoiksi. Ylipäänsä puita kaadetaan harvoin, vain metsänhoidollisista syistä. Mutta miten suloista onkaan istua loimuavan tulen lämmössä!

Perheen äiti on vielä sukulaisten hoteissa pienempien lasten kanssa, sillä talon remontti on kestänyt mahdottoman kauan. Isommat lapset ovat kotiutuneet, kun kouluakin pitää käydä. Elina on naapurissa, Venla ja Elias ystävineen ovat lastenhuoneessa. Sentään jo harventunut remonttiporukka on illaksi poistunut. Istvan ja hänen auttamaan tullut serkkunsa Patricia voivat huokaista seuraavaan aamuun.

© AilaKaarina

Emilian perhe, ensimmäinen osa.

Krapu viikolle 41/2025, kuvahaaste, 100 sanaa kera otsikon. Kravun tarjoaa Cara  ja SusuPetal 

SusuPetal

Simba

 205. Simba

Vaikein oli ensimmäinen yö. Kuusi tuntia hän valvoi vuoteessaan unta saamatta, kissa sylissään. Pehmeä kerä lähellä sydäntä. Aamuyöstä hän vihdoin nukahti, vaipui syvään pimeään mutta tunsi unessakin kissan pysyvän sylissä kuin se olisi siihen syntynyt. Seuraavat päivät

hän kulki kissan kanssa, kantoi sitä minne tahansa askeleet veivätkin. Villikissa, joka ei koskaan aiemmin ollut tullut vapaaehtoisesti syliin ei kertaakaan irrottanut otettaan hänestä. Päivät kuluivat mutta eivät kuluttaneet ikävää pois.

Eron hetken koittaessa hän oli silittänyt kissan päätä, puhunut kauneimmat sanansa ja lopuksi laulanut vanhaa suomalaista kansanlaulua: ”Nuku, nuku nurmilintu, väsy, väsy västäräkki. Väsy, kun minä väsytän, nuku, kun minä nukutan.”

© AilaKaarina

Krapuhaaste viikolle 39/2025, 100 sanaa otsikon kanssa. Nyt ei ole kolmea sanaa vaan aihe: MUUTOS. Krapua emännöi SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/                                   

                                    Simba vauvana (v. 2010)

                                       Simba (v. 2025)

 

                                        Simballe (v. 2025)