tiistai 8. tammikuuta 2019

Toivo

30. Toivo



Minä kuolin kolmesti. Olin lapsi, kun sota vei isäni. Kasvoin aikuiseksi, ja sota vei mieheni. Poikani kasvoi, ja sota vei hänet. Nousin kolmesti kuolleista. Jouduin jättämään kodin, sen vihreät niityt, orastavat pellot, sinisen taivaan. Kuljin, etsin, rakensin uuden elämän, asetuin taloksi siihen, kynnin pellot, kylvin siemenet. Elämän siemenet. Leivoin leivän, Elämän leivän. Tuhansien vuosien ajan vaikenin, pyyhin tuhannet kyyneleeni. Mutta nyt

kuljen käsi kädessä sisarteni kanssa, meitä on monta, meitä on miljoonia. Me nousemme barrikadeille, me tahdomme rauhan. Me tanssimme illasta aamuun Elämän tanssin. Me laulamme uuden laulun, Elämän laulun, jossa on ilo ja Ihmisen Tyttären voima ja tahto.


© AilaKaarina


Tämä oli aikoinaan nyt jo lopettaneen Runonevan musiikkihaaste 8: Buranovskiye Babushki – Party For Everybody. Nyt muokkasin ja tein siitä otsikkoineen 100 sanan Kravun, jossa on kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa: taivas, voima, vihreä. Krapua emännöi Susu Petal

https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/02/15/kitisev-kersa/



18 kommenttia:

  1. Teksti alkaa kovin haikeana, mutta sitten siihen tulee pontta, noustaan barrikadeille, muttei elämöiden vaan tanssien. Hyvin toimii tällainen dynamiikka!

    T: Riikka Runometsä-blogista https://runometsa.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Kiitos ♥. Ja hienoa kun tulit mukaan Runonevaan!

    VastaaPoista
  3. Kyynelten jälkeen kuului uusi laulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara. Vaikka eipä nämä laulut ja tanssit auta, ei barrikadeilla huutaminen, sillä maailman vallasta päättää nyt muutama vanha ukko, jotka ovat kuuroja ja sokeita kaikelle muulle paitsi omille haluilleen!

      Poista
  4. Maahan isketty, mutta maasta on nouseva. Toivo on vahva voima.
    Väkevä runo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SusuPetal. Toivoa emme saa koskaan heittää! Ja tavalla tai toisella taisteltava on tätä suoranaista pahuutta vastaan.

      Poista
  5. Tekstisi ylistää kehityslinjaa, joka erottuu materiaalisen historian muutoksista, jotka näyttävät vellovan edestakaisin kuin meren aallot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pasanen. En oikein osaa tuohon vastata mitään ;)

      Poista
  6. Niin kauan, kun toivo elää, edes pienenäkin, on tulevaisuutta. Kaunis runo

    VastaaPoista
  7. Voimakas teksti, hyvin olet saanut näin lyhyeen pätkään tunnetta ja asiaa.

    VastaaPoista
  8. Syvällinen teksti. Ikäviä asioita on tapahtunut, mutta ei auta jäädä niiden murtamaksi. On noustava aina uudelleen. On jaksettava uskoa ja toivoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii, toivoa ei saa koskaan heittää pois.

      Poista

Kommentteja ei tarkisteta etukäteen (toistaiseksi)