83. Pysäytetty
Pieni ihminen oli juuri kertonut, miten paljon hän isoäitiään rakasti, kaipasi usein, ajatteli iltaisin, jos ei saanut unta. Se suorastaan pelotti häntä ja surettikin, sillä elämän loppusuora näkyi jo. Hän ei ollut koskaan ollut kovin hyvä elämänvalinnoissaan; ei vain ollut välittänyt itsestään riittävästi ollakseen tarkempi. Mutta lasta nainen rakasti, tunsi häneen syvää yhteenkuuluvuutta.
Vuorokauden ikäisenä tyttö oli itkenyt paljon. Mutta hänen käsivarsillaan, kun hän ensi kertaa tuuditteli pienokaista ja jutteli rauhoittavasti tälle, itku vaimeni vähitellen heikoksi ääntelyksi. Lopulta tyttönen vain katseli häntä vaiti, tutkivasti. Laskiessaan lapsen miniänsä syliin hän tiesi, että erään levottoman vaeltajan sydämeen oli tehty hentoinen pesä.
©AilaKaarina
Viikon
3/2021 Krapuhaaste Sanat heikko,
laskea ja vaeltaja on
oltava 100 sanan tekstissä otsikko mukaan lukien. Lisää Krapuja löytyy täältä:
https://susupetalsanat.wordpress.com/
Kaunis tarina uuden elämän alusta ja isovanhemmuudesta.
VastaaPoistaKiitos, SusuPetal 💕
PoistaIsovanhemmat ovat lapsille tosi tärkeitä. Heistä hehkuu sellaista rauhaa, jonka vauvakin vaistoaa. Itsekin tuudittelin tyttärentytärtä vauvana, että äiti sai yöllä vähän nukkua. Meille syntyi pysyvä yhteys, joka jatkuu edelleen.
VastaaPoistaAjatuksia ja muistoja herättävä hieno tarina.
Tarinan levoton kulkija on tässä tarinassa se, joka saa vauvasta rauhaa? Olen tätä jatkuvasti korjaillut, mutta itsepintaisesti se aina vain palaa alkuperäiseen muotoonsa ;) Alkuun oli myös kamalia kirjoitusvirheitä, joita olen nyt yrittänyt korjata. Kiitos, Uuna taas 💕
PoistaOi, levoton vaeltaja, miten kaunis tarina!
VastaaPoistaKiitos BLOGitse ❣️
VastaaPoistaKaunis tarina, herkällä mielellä.
VastaaPoistaKiitos Cara ❣️ Itse olen koko ajan epävarma tästä tarinasta...
PoistaKaunis tarina. Pidin tuosta pesästä levottoman mummin sydämessä. Elämä ei ole täydellistä, mutta jospa nainen oppisi olemaan armollisempi itseään kohtaan.
VastaaPoistaNiin, koitin tehdä isoäidistä jotenkin vähän traagisen hahmon... Joillakin se parantumaton syöpä voi olla sielussa tai mielessä, mihin sitten kukakin uskoo. Elämänvalinnatkin voivat olla sitten vähän huolimattomia? Ehkä rakkaus pysäyttää ennen kuin on ihan liian myöhäistä? Kiitos riitta k ❣️
PoistaPieni asia voi muuttaa ihmisessä paljon. Tässä tapauksessa avuton ihmisen alku. Koskettava tarina. Kiitos.
VastaaPoistaKiitos, Aina ❣️. Olen korjaillut tätä vaikka kuinka, sillä liian väsyneenä aloin pohtia tätä ja kirjoittaa. Nyt se alkaa olla sellainen, etten varmaan näin vähäisillä sanoilla parempaan pysty.
PoistaKoskettava tarina <3
VastaaPoistaPesä levottoman mummin sydämessä herkisti tämän mummon. Kaunis ja herkkä kertomus.
VastaaPoistaPieni ihminen on saanut tilaa isoäidin sydämestä. Hänestä on tullut tärkeä vaeltajalle.
VastaaPoistaLämmin kiitos Der Seidenspinner, Kirsti Kaija ja aimarii ❣️
VastaaPoista