193. Rakkautta ilmassa
Iltayö oli miltei musta, tähden tähteä ei näkynyt tumman pilviverhon takaa. Mutta sisällä keittiössä paloi kynttilälamppu luoden lempeää tunnelmaa. Oltiin vietetty Runebergin päivää, kahvin kanssa syöty asiaan kuuluvat runebergintortut. Illemmalla juteltiin runoudesta, josta he molemmat pitivät kovasti.
”Muistatko sen Runebergin runon, josta joskus olen kertonut miten rakastin sitä nuorena? Siinä oli mm. sanat ’Mä yksin olin, / hän yksin tuli; / mun tieni ohi / vei hänen tiensä...’ Muistan vielä säkeet: ’Sa outo ollut, / sa tuttu tullut!…’ ” sanoi Anna.
”’Ainoa hetki’ on runon nimi. Tilasin yhden koottujen runojen kirjan, jossa se on. Saat sen piakkoin. Muistin, että tykkäsit siitä.”, vastasi Erik.
Viikon 7/2025 100 sanan Krapu otsikkoineen. Kolme annettua sanaa pitää olla tekstissä, joita saa taivutta: musta, runous, kynttilä. Kravun tarjoaa SusuPetal
SusuPetal
© AilaKaarina
Runebergin runo:
AINOA HETKI
Mä
yksin olin,
hän yksin tuli;
mun tieni ohi
vei hänen
tiensä.
Ei luokse jäänyt,
mut jäädä aikoi,
ei
puhutellut,
mut silmä puhui.-
Sa outo ollut,
sa tuttu
tullut!
Pois päivä karkaa,
ja vuosi kuluu,
pois
muisto toinen
jo toisen ajaa;
jäi lyhyt hetki
se
mulle iäks,
se karvas hetki,
se armas hetki.
J.L.
Runeberg