keskiviikko 22. huhtikuuta 2026

Muistot

 225. Muistot



He olivat kokeeksi vaihtaneet Isoksi taloksi kutsumansa nukkekodin tavarat pienempiin Lundbyn kokoisiin.

Se on vähän samanlainen kuin sä, sellainen tekevä, sanoi 6-vuotias Alissa mummilleen asetellessaan pappanukkea silittämään.

Annaa hymyilytti lisää, sillä seuraavassa kuvassa oli Lundbyn naisnukella selkeästi jotain sanomista juhlivalle miesnukelle.

Barbie-leikkeihin hän aina haki vaatehuoneesta kasattavan lattialeikittävän talon. Sen ympärillekin Alissa loi Barbieille kodin.

Nuorempi Helmi lähes ryntäsi ensimmäisenä nukkekotien kimppuun mutta tykkäsi myös Barbieleikeistä.

Mummi, ota kuva, hän pyysi asetellessaan vauvanukkeja aikuisnukkien syli- ja selkäreppuihin, nyt keittiön pöydällä.

Anna katseli valokuvia lapsenlapsistaan ja heidän leikeistään. Muistoja, jotka eivät koskaan hyvästelisi hänen sydämensä ovella, sulkisi sitä; poistuisi sieltä.


© AilaKaarina


100 sanan krapu otsikkoineen viikolle 17/2024, ja kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa ovat syli, poistua, rynnätä. Kravun tarjoaa vuoron perään Cara ja SusuPetal. Lisää krapuja löytyy SusuPetalin blogista: 

Paketit










14 kommenttia:

  1. Kaikenlaiset nukkekodit, linnat, Barbie-talot ja muut synnyttävät lämpimiä muistoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Näitä kuvia on aina välillä kiva katsella.

      Poista
  2. Ennen nuket olivat toisenlaisia, ei ollut Barbie-nukkeja. Nukkekotia minulla ei ollut, mutta oli leikkimökki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin antanut lapsena paljon, jos minulla olisi ollut leikkimökki nukkekodista puhumattakaan. Aikoinaan haaveilin lapsenlapsille leikkimökkiä mutta oma riittävän iso piha puuttui. Sentään nukkekodit heille ostin niin heidän kotiinsa kuin omaan kotiini. Itse kyllä sain leikkiä rakkaan ystäväni Barbieilla kuten myös hänen isänsä tekemällä nukkekodilla sekä isänsä tekemässä leikkimökissä.

      Poista
  3. Ihanat nukkeleikit! Itse en lapsena juurikaan leikkinyt nukeilla, olin aina nenä kirjoissa. Nyt tekisi mieleni rakentaa nukkekotia, jos vain olisi sille tilaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kaksikin kirjahyllyä, joihin olen raivannut tilaa nukkekodeille. On kirjoja, joista en luovu mutta on ollut paljon myös sellaisia, joista oli hyvä luopua, osa ihan opiskeluajoilta! Itse olen aina ollut kova lukemaan ja nenä kirjassa kiinni lapsuus sujui ihanasti. Leluja ei juurikaan ollut mutta bestiksellä oli sitäkin enemmän. Leikkimistä olen aina rakastanut ja rakastan tietyllä tavalla yhä.

      Poista
  4. Nukeilla en ole lapsena leikkinyt, mutta muovisotilailla kylläkin, sellaisia poikien sotaisia leikkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan nuo muovisotilaat. Pojallani oli sellaisia myös. Ne sodat olivat viattomia, aivan toisin kuin oikeat sodat.

      Poista
  5. Sinulla on iki-ihania muistoja nukkekotileikeistä ja niistä kirjoitat kivoja tarinoita.
    Barbeilla, enkä nukkekodeillakaan ole leikkinyt. Ehkä syy siihen, ettei minulla ole tyttöä, pojan leikkejä olivat pikkuautojutut. Niihin minut kelpuutettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin kyllä halunnut myös poikalapsenlapsen mutta taitaa jäädä saamatta. Paljon on tallella poikani ihania leluja legolinnoista kaiken maailman autoihin ym., jotka lahjoitan joskus pois.

      Poista
  6. Noilla varusteilla saa roolileikkeihin elämyksellistä syvyyttä.

    VastaaPoista
  7. Kirjoitat hyvin kauniisti, kuin runoa on viimeinen lause: "Muistoja, jotka eivät koskaan hyvästelisi hänen sydämensä ovella, sulkisi sitä, poistuisi sieltä". Olen onnellisessa asemassa, kun minunkin sydämeeni on säilötty muutama sellainen lastenlasten kanssa syntynyt muisto.

    VastaaPoista

Kommentteja ei tarkisteta etukäteen (toistaiseksi)