223. Villi
Se oli liian varhain vieroitettu mutta Anna otti pennun, koska se olisi muutoin tapettu. Ei hän vielä tiennyt, että sen siittäjä oli villi metsäkissa, emo asusteli navetassa. Ojasta allikkoon mentiinkin sitten päivittäin, mitään se ei koskaan suostunut kunnolla oppimaan. Mutta yritys oli kova! Ensimmäisenä päivänä pentu katseli
pää vinossa emännästään mallia ja päätti toimia näkemänsä mukaan, hyppäsi wc-pöntölle mutta jalat eivät riittäneet sen reunoille. Samassa se loikkasi käsienpesulavuaariin, pissasi, putsasi huolekkaasti lavuaaria ja pyyhki etutassunsa käsipyyhkeeseen.
Myöhemmin Anna näki miten kissa siirsi kylpyhuoneen metalliritilän lattiakaivon päältä, pissasi hartaan näköisenä, siivosi taas jälkiään mutta tassujaan se ei enää vaivautunut kuivaamaan.
© AilaKaarina
Krapu viikolle 15/2026, 100 sanaa otsikkoineen ja annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa ovat oja, ritilä ja metalli. Kravun tarjoaa vuoron perään Cara ja SusuPetal mutta linkki löytyy SusuPetalin krapuun, täältä:
https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/04/05/ojien-kuningatar/
Voi, miten söpö tarina! Kova oli yritys pennulla oppia tavoille!
VastaaPoistaKiitos <3. Simba oli todellakin persoonallisuus. Kyllä se osasi mennä laatikkoonsakin tarpeilleen mutta ensin piti kokeilla kaikkea mitä emäntäkin teki :).
PoistaJohan on hauska tarina, kiitos AilaKaarina!
VastaaPoistaNimesi kiinnitti huomiota, sillä se on prikulleen sama kuin sisarellani.
Kiitos <3 Ja tarina on tosi. Harvoin kirjoitan täysin tositarinoita, tai jos kirjoitan, lisään fiktiota mukaan mutta kaikki koirastani ja kissastani, molemmat nyt edesmenneitä, ovat tosia.
PoistaEläinten oppimiskyky yllättää usein meidät, kun pidämme itseämme niin ylivertaisina niihin nähden.
VastaaPoistaIhmisellä pitäisi aina olla edes yksi luontokappale seuranaan, sillä sellainen eittämättä opettaa meille, jos yhtään olemme oppimiskykyisiä, no, ainakin pientä nöyrtymistä :).
PoistaOppia ikä kaikki, kissoillakin :)
VastaaPoistaKissa on aika lailla erilainen kuin koira, mielestäni mutta jopa tällainen villikissan jälkeläinen oppii - mutta vain jos niin haluaa ja ennen kaikkea mitä haluaa - oppia ;)
PoistaIhana tarina kissasta! Kyllä on ollut ihana kissa sinulla!
VastaaPoistaKiitos. Oli aika rankkakin välillä, koska rupesi hyväksymään minut vasta koiran kuoleman jälkeen. Koiramme oli hänelle kissojen jumalista seuraava ylös päin ;)
PoistaCute story. Thank you so much for sharing, and warm greetings from Montreal, Canada ❤️ 😊 🇨🇦
VastaaPoista❤️ many thanks ❤️
PoistaIhastuttava tarina. Kyllä kissa oppii, senhän kertoo runokin "Siisti täytyy aina olla, sanoi kissa hietikolla"
VastaaPoistaKiitos aimarii. Laatikolle kissani oli opetettu jo siellä missä se myös aiottiin lähettää paremmille hiirimaille. Minun luona yritti opetella vähän lisää taitoja ;). Siisti eläinhän kissa toki onkin.
PoistaSiisti kissa! Luulikohan se olevansa ihminen, kun niin aikaisin vieroitettiin emostaan? Eläimillä on kuulemma tietty leimautumiskausi, jonka kuluessa ne kiinnittyvät huolenpitäjäänsä. Niinpä esim. kanan hautoma ja hoitama hanhi voi luulla olevansa kana.
VastaaPoistaMinulla oli tuohon aikaan rhodesian ridgeback, iso koira, johon kissa heti leimautui. Minusta hän ei piitannut lainkaan kuin ehkä juuri tuon ensimmäisen päivän. Kun viiden vuoden päästä koirani kuoli, sain vähitellen jonkinlaisen arvon tai armon kissan silmissä ja loppuvuosinaan antoi jopa silittää itseään.
Poista