Eläimet!

69. Eläimet!

Hän laski kissanpennun maahan. Koira, joka oli nuuhkinut sitä ensin ystävän sylissä, sitten hänen sylissään, siirtyi kissan luo ja alkoi nuolla sitä. Kissa kääntyi selin, ei vilkaissutkaan koiraa ja alkoi viihdyttää itseään nuolemalla etukäpäliään. Koira kiepautti pennun selinmakuulle ja nuoli sen mahaa. Nopeasti 

kissa teki kiepin ja oli uudestaan koivillaan jatkaen tassujensa nuolemista. Koiran pitkä kieli lipoi pentua kunnes se oli kauttaaltaan märkä. Kaikki taitaa sittenkin onnistua, hän ajatteli helpottuneena, vaikka monet ystävät ja tutut olivat varoitelleet häntä ottamasta kissanpentua, koska hänellä oli rhodesian ridgeback. He olivat olleet varmoja, ettei jo 8-vuotias synnyttämätön koira sitä hyväksyisi. Ja vielä leijonakoira!

© AilaKaarina

Viikon 36/2020 Krapuhaaste avainsanoilla uudestaan, maa ja viihdyttää. 100 sanaa otsikon kanssa. Muita kraputarinoita löytyy täältä: 

SusuPetal

 

Kuvat on hetkestä, jolloin laskin kissan sylistäni maahan.

Ensimmäinen yö

68. Ensimmäinen yö

Almanakkaan oli piirretty punainen sydän, jonka keskellä oli pojan nimi. Tyttö katseli sitä surullisena. Tänään poika ei tulisi. Tuttua hahmoa, joka harppoisi pitkin askelin ei näkyisi enää pihatiellä. Pojalla oli uusi tyttöystävä. Miten hän selviäisi tästä erosta? Vajaan vuoden kestänyt suhde oli ollut hänelle kaikki kaikessa. Ensimmäinen suhde, johon hän oli uskaltanut heittäytyä täysillä olematta jatkuvasti epävarma ja levoton! Tyttö 

sammutti valot, meni sänkyynsä ja veti peiton tiukemmin ympärilleen. Ensimmäinen yö yksin, tällaistako se oli? Nukahtaa ilman toisen ihon lämpöä. Kosketusta. Nukahtaa kylmyyteen, jota ei mitkään peitot poistaisi. Hän yritti olla ajattelematta tulevia öitä. Hän yritti olla ajattelematta.

© Ailakaarina

Viikon 7/2022 Krapuhaaste, 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa ovat levoton, hahmo ja almanakka. (Vanha tekstini uudelleen muokattuna.)

Kravun tarjoilee SusuPetal 

SusuPetal

Tuoksu

67. Tuoksu

Hän tuntee suloisen puistatuksen koko kehossaan. Värinä kulkee silkkisen kesämekon alla ihanan kuumottavana. Ravintolan terassilla istuu mies, jonka hän oli hetki sitten ohittanut etsiessään itselleen paikkaa. Mies katsoo häntä pitkään ja kiinteästi. He istuvat vastakkain mutta parin pöydän päässä toisistaan. Silti nainen tuntee väreilyn heidän välillään. Aistisinko hänen olemassaolonsa, läsnäolonsa, jos en voisi nähdä häntä? Jos olisin sokea? hän miettii. Miksi juuri hän? Miksi juuri tämä mies vetää minua niin vahvasti puoleensa? Miksi tunnen, että tämän miehen sylissä haluisin olla, suudella, hyväillä, rakastella hänen kanssaan? Naista alkaa hymyilyttää, kun hän tajuaa puristavansa tiukasti tuolin käsinojia ettei vain lähtisi lentoon.

© AilaKaarina

Viikon 2/2022 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä. Nyt sanat ovat tuoli, silkkinen ja rakastella.

Kravun emäntänä on SusuPetal:

SusuPetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.

Tout va bien (Kaikki on hyvin)

66. Tout va bien (Kaikki on hyvin)

Hän oli juonut. Ei paljon ja vasta illalla. Pöydällä oli luomuviinipullo ja kaksi täytettyä lasia. Hän joi vuoronperään molemmista, skoolasi ja toisteli ranskalaisen runon ’Déjeuner du matin’ sanoja, jotka hän osasi ulkoa. ‒ Joo, joo, kyllä minä jaksan, hän sanoi ääneen. ‒ Paitsi, että en. Kaikki tympäännytti. Ja tympääntyminen hävetti. Hänellä oli viihtyisä koti, lapset joita hän rakasti ja jotka rakastivat häntä, työ jota hän rakasti. Hänellä oli ystäviä. Hän oli terve. Hänellä oli harrastuksia. Kaikki siis oli ihan helvetin hyvin. Tämä oli vain se ”First World Problem”. Kaikki oli hyvin. Vain yksi puuttui. Hän paleli.

© AilaKaarina

Viikon 10 (2022) Krapuhaaste. Nyt ei ole kolmea sanaa vaan kuva. Kravun tarjoaa Susu Petal 

SusuPetal

Linkki runoon: Jacques Prévert - Déjeuner du matin (sous-titré en français)

Il a mis le café

Dans la tasse

Il a mis le lait

Dans la tasse de café

Il a mis le sucre

Dans le café au lait

Avec la petite cuillère

Il a tourné

Il a bu le café au lait

Et il a reposé la tasse

Sans me parler

 

Il a allumé

Une cigarette

Il a fait des ronds

Avec la fumée

Il a mis les cendres

Dans le cendrier

Sans me parler

Sans me regarder

 

Il s'est levé

Il a mis

Son chapeau sur sa tête

Il a mis son manteau de pluie

Parce qu'il pleuvait

Et il est parti

Sous la pluie

Sans une parole

Sans me regarder

 

Et moi j'ai pris

Ma tête dans ma main

Et j'ai pleuré.

https://lyricstranslate.com

Tässä käännös englanniksi:

Breakfast

He poured the coffee

Into the cup

He put the milk3

Into the cup of coffee

He put the sugar

Into the coffee with milk

With a small spoon

He churned

He drank the coffee

And he put down the cup

Without any word to me

 

He lit

A cigarette

He made circles

With the smoke

He shook off the ash

Into the ashtray

Without any word to me

Without any look at me

 

He got up

He put on

His hat on his head

He put on

His raincoat

Because it was raining

And he left

Into the rain

Without any word to me

Without any look at me

 

And I buried

My face in my hands

And I cried

https://lyricstranslate.com

Inventaario

65. Inventaario

Mikä olisi voinut mennä toisin? Tulos oli aina sama: ei mikään. Ei hän suinkaan uskonut kohtaloon. Vain aikakauteen, olosuhteisiin maassa jossa syntyi, sukupuoleen, ihonväriin. Niiltä ei voinut karata; ei lapsuudeltaan, mutta sen saattoi muuttaa. Suhteen lapsuuteensa. Hän oli katsonut

mustan sisään niin kauan, että se vähitellen sai värit, ensin sinisen ja sitten vihreää, punaista, oranssia, keltaista. Ei musta varsinaisesti kadonnut, surumieli, mutta se oli kaiken alla kuin kasvualusta, joka piti hänet tietoisena valinnoistaan. Se oli kukkiva multa, josta hän ammensi elämänvoimansa.

Sattumaa hän rakasti. Siitä muodostuvaa kohtaloa. Valintoja sattumista, tietoisia, sellaisia joista näkyi orastava seuraus. Hänen jokahetkinen kohtalonsa. Elämännälkä.

© AilaKaarina

Vanha tekstini muokattuna. Viikon 44/2020 Krapuhaaste, jossa annetut sanat ovat karata, kauan ja suhde. Sanoja saa taivuttaa. Kravun tarjoaa SusuPetal 

https://susupetalsanat.wordpress.com/2021/10/31/laura/

Salaisuus

64. Salaisuus

 

 

Monesti hän oli istunut siinä, yönsyvällä ikkunalaudalla, katsellut metsikköä, kysynyt nuorta itseään. Siitä talosta hän muutti pois pian sen jälkeen kun puut oli kaadettu, puiden kansa, jonka joku katsoi itsessään arvottomaksi ja josta rakennutti ökytalon, itselleen. Vielä vanhanakin hän muisti metsikön ja kaiken sen, mikä oli elänyt elämäänsä siellä, myös sen juurilla, maan alla. Metsän salainen maailma. Uuden kodin 

ikkunan takana oli vaahtera, jota hän ei myöskään unohtanut. Se seurasi häntä läpi vuosikymmenien ja syntyi uudelleen parvekkeen lähelle, viimeisen kodin, jota turvasi myös hopeapaju, syreeni ja koivut. Ja pihlaja, ihmeellinen pihlaja, jota ihmisen käsi oli karsinut, jotta ihminen mahtuisi maailmaansa, näkisi paremmin! Lähellä kotia

oli kaksi kuusta, kaksi suoraselkäistä vanhusta lähes kiinni toisissaan. Koskaan hän ei päässyt niiden ohi ilman pelkoa, etteivät ne enää olisi siinä, ei ilman läikettä rinnassaan kun ne vielä olivat, yhdessä. Hänen yksinäisen vanhuutensa ilo oli tässä, keveänä. Se liiteli neonvihreässä keväässä ja äkkiä olivat kukat ja tuoksut, oli kesä ja puiden antama suoja polttavalta auringolta. Hänen ilonsa oli syksyn väriloistossa ja talven unissa ja lopultakin siinä huolettomuudessa, ettei hän ehtisi saada selville, kuka hän itse on. Ei koskaan, ei kokonaan.

© AilaKaarina

Jännitysnäytelmä

Pahoittelen jälleen fontin epätasaisuutta. En saa sitä korjattua, vaikka kirjoittaisin koko tarinan uudelleen.

63. Jännitysnäytelmä

Keskiviikon rikossarja oli jo alkanut ennen kuin hän ehti television ääreen. Dekkarit olivat nykyään hänen lempiohjelmiaan, juuri muuta hän ei enää katsonut. Nuori nainen itki kuollutta äitiään, jota ei nyt sentään oltu murhattu, mutta oli sarjamurhaajaa ja FBI:n agentteja sekä heikkoja johtolankoja. Oli iältään vanhaa ja nuorta vainajaa, kuten asiaan kuului. Koko dekkariarsenaali tervehti häntä jos ei nyt iloisesti niin ainakin tutusti. Hetkiseksi naisen ajatukset pysähtyivät kahteen lapseensa. Kun hän kuolisi hekin kaipaisivat häntä. Hän

miltei tunsi heidän surunsa. Heidän äitinsä tarina oli päättynyt. Siitä ei tehtäisi jännitysnäytelmää. Mutta he tiesivät, että äidille itselleen elämä oli ollut jännittävää. Seikkailu. 

 

© AilaKaarina

 

Viikkojen 10 ja 11/2020 Krapuhaasteeseen avainsanoilla heikko, tervehtiä, keskiviikko (10) ja ikä, vanha, vainaja (11). Kravun tarjoaa SusuPetal.