Tupaantuliaiset

 73. Tupaantuliaiset

Karhuperhe oli ollut hätää kärsimässä. Metsäyhtiö oli ensin kaadattanut avohakkuilla ison osan kotimetsää ja sitten myrsky oli jatkanut tuhoa niin, että karhut olivat jääneet kodittomiksi. Vaihtoehtoja ei ollut ja niinpä ei auttanut muu kuin ohjata tassut ihmisten ilmoille. Kuinka sattuikaan, karhuperhe oli pakomatkallaan törmännyt ihmisperheeseen, joka teki pettyneenä paluuta aiotulta metsäretkeltään. Ihmiset olivat olleet ystävällisiä eivätkä olleet edes pelänneet heitä! Lopulta he olivat lainanneet karhuille omaa rakenteilla olevaa taloaan. Ja tänään           

Perhe Lundby juhlii heidän kanssaan, kun lainakoti on vihdoin saatu jonkinmoiseen kuntoon. Paljon puuttuu kaikenlaista eivätkä talon etuseinätkään ole vielä paikoillaan, mutta sellaiset seikat eivät tätä turkkiperhettä haittaa.

© AilaKaarina

Viikon 40/2020 Krapu; 100 sanaa otsikon kanssa ja tekstissä on oltava sanat ohjata, paljon ja myrsky, joita saa taivuttaa. Krapua emännöi SusuPetal.

Ps. Teinit juoksivat keittiöön, kun näkivät valtavan isot hodarit ja hampurilaiset, ja nuoremmat kipaisivat lastenhuoneeseen leikkimään. Muu väki kävi yläkerrassa ihailemassa Karhuperheen makuuhuonetta ja kaikkea, mitä rakennusporukka oli saanut valmiiksi. Naiset piipahtivat kylppärissä, ukki ja nuorempi herra Lundby kummastelivat sitten jo alakerrassa arkkitehdin mokaa, kun ovi kääntyi portaiden eteen. Pihalla olevat vauvat alkoivat parkua, ensin toinen, jonka itkuun toinenkin heräsi. Iskät, jotka olivat vuorostaan hoitovapaalla, riensivät hakemaan vauvat vaunuineen sisään. Toinen isistä alkoi laulaa tuutulaulua pienokaiselleen. Sen pituinen se 😁.

Ps. Tämä talo asukkeineen on lapsenlapsia varten tehty <3 

Suhteellista

72. Suhteellista

Hän oli valmis repimään hiukset päästään, niin vihainen, pettynyt, surullinen ja onneton hän oli. Jälleen hän tuijotti kelloa, odotti, valmiina lähtöön, jalat kohti ulko-ovea! Viha laimeni vähitellen peloksi, suru lopulta tutuksi tyhjyyden tunteeksi. Tänään ei ainakaan kannattanut toivoa soittoa, anteeksipyyntöä, selityksiä. Selittelyjä. Eikä mikään muuttuisi. Mies oli patologinen valehtelija. Niin paljon sentään hyvääkin löytyi, että hän oli kiintynyt mieheen. Ja kyllä hän tiesi, että todellinen syy miksi hän ei kyennyt päästämään irti, oli ajatuskin yksin jäämisestä eron jälkeen. Jäätävä kylmyys työntyi heti ruumiin ja mielen ytimiin, niiden syvimpiin kerroksiin. Alituinen, toistuva pettyminenkin oli helpompi kestää, kauan sitten opittu taito.

© AilaKaarina

Viikon 39/2020 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, ja annetut sanat: valmis, repiä ja kello.

Lisää 100 sanan Krapuja löytyy osoitteesta SusuPetal | Krapuhaasteet

Kissa

71. Kissa

He olivat tehneet kävelylenkin. Kissa oli, kuten joka ikinen kerta, tekeytynyt vähän väliä kuolleeksi. Annan oli täytynyt toistamiseen ottaa se syliinsä, taluttaa koiraa toisella kädellä ja kantaa lopulta siinä kakkapussiakin. He saapuivat 

pihaan ja hän laski kissan maahan. Saman tien se erinomaisen elävänä ryntäsi pensaaseen. Koira seisoi rauhallisena Annan vierellä. Se oli 10-vuotias rhodesian ridgeback ja väsynyt lenkin jälkeen. Vähitellen

Anna alkoi ihmetellä, kun kissan hihna ei liikkunut enää lainkaan. Hän rupesi vetämään sitä itseään kohti – ja saaliina oli tyhjät valjaat. Olisihan hänen jo pitänyt se arvata. Vakaasti hän antoi pyhän lupauksen itselleen, ettei koskaan enää yrittäisi kouluttaa kissaansa.

© AilaKaarina

Otsikon kanssa 100 sanan viikon 38/2020 Krapuhaaste avainsanoilla arvata, lupaus, koskaan.

Hajurako

 70. Hajurako

Anna astui huoneestaan tupatilaan ja pentu ampaisi sähäkkänä kiinni hänen farkunlahkeisiinsa. Aamusta iltaan kissa oli ollut tavallistakin tuitumpi, suorastaan jo ärsyttävä, vaikka hän yleensä suhtautui outoon kattiinsa huumorilla. Onneksi apu oli aina lähellä. Annan tarvitsi vain huutaa koiraansa nimeltä ja Sarabi riensi vauhdilla sohvaltaan pelastamaan häntä ja pentu livisti tiehensä kuin musta salama jonnekin omista lepopaikoistaan. Häntä Simba ei totellut juurikaan, mutta koiran tarvitsi vain olla läsnä ja kissa oli kuin pehmolelu! Koira toki hyväksyi nöyrän alamaisensa, jopa sohvalle, mutta vain taakseen ja hajuraon päähän. Jos pentu yritti hissukseen hivuttautua lähemmäksi, Sarabin napakka murahdus lennätti sen vikkelästi takaisin lähtöruutuun.

© AilaKaarina

Viikon 37/2020 Krapuhaaste, 100 sanaa otsikon kanssa avainsanoilla pelastaa, paikka ja ärsyttävä.

(Kuvassa kissa sai vielä aivan alkuaikoina olla näin liki koiraa muutaman kerran. Mutta mitä isommaksi se kasvoi sitä isomman piti välinkin olla!)

Eläimet!

69. Eläimet!

Hän laski kissanpennun maahan. Koira, joka oli nuuhkinut sitä ensin ystävän sylissä, sitten hänen sylissään, siirtyi kissan luo ja alkoi nuolla sitä. Kissa kääntyi selin, ei vilkaissutkaan koiraa ja alkoi viihdyttää itseään nuolemalla etukäpäliään. Koira kiepautti pennun selinmakuulle ja nuoli sen mahaa. Nopeasti 

kissa teki kiepin ja oli uudestaan koivillaan jatkaen tassujensa nuolemista. Koiran pitkä kieli lipoi pentua kunnes se oli kauttaaltaan märkä. Kaikki taitaa sittenkin onnistua, hän ajatteli helpottuneena, vaikka monet ystävät ja tutut olivat varoitelleet häntä ottamasta kissanpentua, koska hänellä oli rhodesian ridgeback. He olivat olleet varmoja, ettei jo 8-vuotias synnyttämätön koira sitä hyväksyisi. Ja vielä leijonakoira!

© AilaKaarina

Viikon 36/2020 Krapuhaaste avainsanoilla uudestaan, maa ja viihdyttää. 100 sanaa otsikon kanssa. Muita kraputarinoita löytyy täältä: 

SusuPetal

 

Kuvat on hetkestä, jolloin laskin kissan sylistäni maahan.

Ensimmäinen yö

68. Ensimmäinen yö

Almanakkaan oli piirretty punainen sydän, jonka keskellä oli pojan nimi. Tyttö katseli sitä surullisena. Tänään poika ei tulisi. Tuttua hahmoa, joka harppoisi pitkin askelin ei näkyisi enää pihatiellä. Pojalla oli uusi tyttöystävä. Miten hän selviäisi tästä erosta? Vajaan vuoden kestänyt suhde oli ollut hänelle kaikki kaikessa. Ensimmäinen suhde, johon hän oli uskaltanut heittäytyä täysillä olematta jatkuvasti epävarma ja levoton! Tyttö 

sammutti valot, meni sänkyynsä ja veti peiton tiukemmin ympärilleen. Ensimmäinen yö yksin, tällaistako se oli? Nukahtaa ilman toisen ihon lämpöä. Kosketusta. Nukahtaa kylmyyteen, jota ei mitkään peitot poistaisi. Hän yritti olla ajattelematta tulevia öitä. Hän yritti olla ajattelematta.

© Ailakaarina

Viikon 7/2022 Krapuhaaste, 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa ovat levoton, hahmo ja almanakka. (Vanha tekstini uudelleen muokattuna.)

Kravun tarjoilee SusuPetal 

SusuPetal

Tuoksu

67. Tuoksu

Hän tuntee suloisen puistatuksen koko kehossaan. Värinä kulkee silkkisen kesämekon alla ihanan kuumottavana. Ravintolan terassilla istuu mies, jonka hän oli hetki sitten ohittanut etsiessään itselleen paikkaa. Mies katsoo häntä pitkään ja kiinteästi. He istuvat vastakkain mutta parin pöydän päässä toisistaan. Silti nainen tuntee väreilyn heidän välillään. Aistisinko hänen olemassaolonsa, läsnäolonsa, jos en voisi nähdä häntä? Jos olisin sokea? hän miettii. Miksi juuri hän? Miksi juuri tämä mies vetää minua niin vahvasti puoleensa? Miksi tunnen, että tämän miehen sylissä haluisin olla, suudella, hyväillä, rakastella hänen kanssaan? Naista alkaa hymyilyttää, kun hän tajuaa puristavansa tiukasti tuolin käsinojia ettei vain lähtisi lentoon.

© AilaKaarina

Viikon 2/2022 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Annetut kolme sanaa, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä. Nyt sanat ovat tuoli, silkkinen ja rakastella.

Kravun emäntänä on SusuPetal:

SusuPetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.