71. Kissa
He olivat tehneet kävelylenkin. Kissa oli, kuten joka ikinen kerta, tekeytynyt vähän väliä kuolleeksi. Annan oli täytynyt toistamiseen ottaa se syliinsä, taluttaa koiraa toisella kädellä ja kantaa lopulta siinä kakkapussiakin. He saapuivat
pihaan ja hän laski kissan maahan. Saman tien se erinomaisen elävänä ryntäsi pensaaseen. Koira seisoi rauhallisena Annan vierellä. Se oli 10-vuotias rhodesian ridgeback ja väsynyt lenkin jälkeen. Vähitellen
Anna alkoi ihmetellä, kun kissan hihna ei liikkunut enää lainkaan. Hän rupesi vetämään sitä itseään kohti – ja saaliina oli vain tyhjät valjaat. Olisihan hänen jo pitänyt se arvata. Vakaasti hän lupasi itselleen, että ei koskaan enää yrittäisi kouluttaa kissaansa.
© AilaKaarina
Otsikon kanssa 100 sanan viikon 38/2020 Krapuhaaste avainsanoilla arvata, lupaus, koskaan.
Kissa on lahjomaton tyyppi, joka rakastaa vapauttaa ja mukavuutta. Koira on enemmänkin emännälleen (isännälleen) mielin kielin.
VastaaPoistaEhkä tämä tarinan kissa on sinun?
Tosin olen nänyt retkilläni tunturimaastossa myös kissan talutushihnassa.
;D Kissat on kurrnaumurrshshshshshsssss Ajattelin että jos ottaisi kisssan- ja koiranpennun yhtäaikaa, saisivat toisiltaan vähän vaikutteita.
VastaaPoistaKiva krapu, kiitos.
Ovela ja oikuttelevakin kissa. Se on keksinyt miten pääsee valjaista irti ja tosi hyvin se niiltä onnistuukin. Mulle on muutaman kerran käynyt niin, onneksi ei autoja ollut vaaraksi asti.
VastaaPoistaOlen mielestäni kirjoittanut kommentin jo mutta ehkä sitten en. Epävarmuus valtaa alaa, infirmaatiosodankäynti on turhauttavaa. Kuin kissan kouluttaminen koiramaiseksi=)
VastaaPoistaNo huh, luulin jotain muuta mutta kyse olikin vain 'pakkokoulutuksesta' :)
VastaaPoistaMiau, mukavaa loppuviikkoa!
Kissa on viekas, pistää koiraa ihan kuusnolla :D
VastaaPoistaVoihan kissa, minkä tempun tekikään!
VastaaPoistaVastasinkin sinulle jo blogissani, miksi osallistujalistaa ei ole näkynyt. Kirjoitin oman krapuni yhteyteen, että olen pois maisemista muutaman päivän ajan ja päivitän listan, sitten kun olen jälleen palannut kotiin.
Nyt se lista on siellä.
Kissat ovat ovelia. Jos he eivät halua, he eivät halua.
VastaaPoistaHei, isot kiitokset teille joka ikiselle, jotka kommentoitte Krapuani 💕 🌹. Ja tosiaan, ei se kissa, joka oikeasti on olemassa ja elää porskuttaa nyt ilman koiraystäväänsä, koskaan koiraa höynäyttänyt, mutta minua senkin edestä aina ja uudelleen. Tämäkin tarina on päällisin puolin tosi. Näitä koulutusyrityksiä kesti kolmisen vuotta, sitten luovutin. Kaksi viimeistä vuotta, jotka koiralla ja kissalla oli yhteistä elämää, koira kulki lenkillä hihnassa ja kissa vapaana vierellä, edessä, takana, mutta lähes poikkeuksetta kolmisteen mentiin.
VastaaPoista