sunnuntai 15. maaliskuuta 2026

Valmis!

 Valmis!



Miehen tuoksu,”… ”En saa edes tilaisuutta rakastua sinuun, kun jo taivun tuoksuusi.” Nämä sanat! Tästäkö se johtui? Tuoksusta. Hänen sokeutensa! Kirjan tarinassa,

jota Irina parhaillaan luki, ei heitetty rakkautta viemäriin, pohdittiin vain tätä ihmispolon järjen viemää aivosumua oivaltavasti. Hän mietti sanoja, oli vain itse sanonut toisella tavalla: en koskaan ole ollut rakastunut, en ole ehtinyt rakastua vaan olen rakastanut heti! Irina muisti

eräänkin eron jälkeisen junamatkan. Täpötäydessä junanvaunussa hän oli aistinut miehen tuoksun miltei kipuna kilometrien välimatkasta huolimatta. Mutta nyt

vuosien päästä, tuoksusumun vihdoin hälvettyä, hän näki millaisen olennon kanssa hän oli ollut kulloinkin tekemisissä. Lähes toistensa kopioita kaikki.


© AilaKaarina


Kirja on Marja-Riitta Vainikkalan Aavekipu (epäromanttinen rakkaustarina).

Krapu viikolle 12/2026, 100 sanaa ja kolme annettua sanaa, joita saa taivuttaa ovat valmis, viemäri ja rakastunut. Krapua emännöi SusuPetal 

KÄÄK!




















10 kommenttia:

  1. Pitkälle tuntui tuoksu kun junassakin vielä tuntui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä :D!! Jospa naisella oli vain ylipitkä nenä ;)?

      Poista
  2. Toistensa kopioita kaikki! Niinhän siinä voi käydä.
    Rakastuminen käy helposti, rakastaminen vaatii aikaa, hikeä ja kyyneleitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun sumu on liian sakea, ei näe mitään ;)... Kiitos kommentistasi SusuPetal.

      Poista
  3. Järjen aivosumu oli ottanut vallan, ei se anna aikaa rakastumiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä otti ja pahasti. Ihan sääliksi käy Irinaa ;) Kiitos kommentistasi aimarii.

      Poista
  4. Se tuoksu on sellainen, jonka tuntee ennemmin iholla ja tuntoaistilla kuin varsinaisena tuoksuna, jollain tavoin järjellä tavoittamaton :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Vain junakohtaus on oma juttu, tosin vähän liioiteltuna. Muistan vieläkin, vuosien päästä miten voimakkaasti sen aistin, vaikka hän ei ollut siinä vierelläni. Mutta hänen tuoksunsa olikin erityisen hyvä ;). Kiitos kommentistasi Anonyymi.

      Poista
  5. Tärkeintä olisi, että oppisi olemaan kopioimatta omaa käyttäytymistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä pasanen. Jotkut oppivat, Irina alkoi tajuta vasta hiljalleen miten itsensä, oman mielensä vanki hän oli ollut! Ps. Koitin tehdä tästä myös vähän koomisen, karikatyyrin... ;)

      Poista

Kommentteja ei tarkisteta etukäteen (toistaiseksi)