Syreenipensaat

96. Syreenipensaat

Marcus huomasi syreenipnsaiden silmut. Tuntui hyvältä, vihdoinkin. Vain keväiseltä. Siitä kun Irina oli ennen lähtöään sanonut, että hän palaisi ennen kuin syreenit kukkivat, oli vuosia. Hän oli lakannut odottamasta, muisti vain nuo sanat. Kerran

ne olivat merkinneet hänelle kaikkea. Alkuun tielle tuijottaminen oli sujunut helposti, sillä hetkeäkään hän ei ollut epäillyt etteikö Irina tulisi. Koko kylmän, ankaran talven hän oli odottanut rauhallisesti, mutta kevättä kohden aina vain kiihkeämmin. Kesän saapuessa 

Marcus lopulta ymmärsi jäänensä yksin. Hän käänsi työpöytänsä niin ettei nähnyt pihaporttia. Mutta syreenipensaat näkyivät. Vuodesta toiseen ne vilkuttivat hänelle tyhjiä tai täysiä oksiaan minne tahansa hän ikkunoistaan katsoikin.

© AilaKaarina

Viikon 16/2021 Krapu sanoilla helppo, odottaa ja ankara, jotka on siis oltava tekstissä (taivuttaa saa).

Jatkoa tarinalle nro 19 (ei Krapuhaaste), jonka nyt pyynnöstä lisään tänne: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/07/ennen-kun-syreenit-kukkivat_8.html

 

Yksinäisyys

95. Yksinäisyys

Jospa hän vain nyt suostuisi. Hyväksyisi, lopultakin. Antaisi päivien tulla niin kuin ne tulisivat, taistelematta vastaan. Yrittämättä enää uskotella, että elämällä olisi muutakin tarjottavaa kuin tämä: yksinäisyys. Sillä loppujen lopuksi se oli ennen kaikkea mielentila. Hänen mielensä tila, koti. Ei niin läheistä, rakasta aikuissuhdetta ollut koskaan ollut, etteikö hän olisi aina jossakin mielensä pohjalla tuntenut sen, kylmäävän aution tilan. Sellaisina hetkinä se oli tuntunut suorastaan kidutukselta. Niin kuin ne piuhat, jotka saivat tuntemaan yhteenkuuluvuutta, olisivat aina olleet hieman vialliset. Vain lastensa ollessa pieniä hän oli kokenut syvää läheisyyttä; kantanut sylissään keväisten päivien pirteää, huikaisevaa valoa ja luomisvoimaa. Rakkautta.

© AilaKaarina

Viikon 15/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Sanat kidutus, koti ja pirteä on oltava tekstissä.

 

Kaksi elämää

94. Kaksi elämää

Tee oli liian kuumaa, melkein vielä kiehuvana kupissa. Hän istui keittiön pöydän ääressä, oli hetkeä aiemmin tullut kotiin miehen luota jota oli tapaillut jo useamman vuoden. Oma mies oli matkoilla, lapset viettivät rakkaalla anopilla viikonloppunsa viimeisä tunteja. Olo oli kevyt, vaikka väsyttikin lyhyiksi jääneiden unien vuoksi. Siinä istuessaan hän ei muuta toivonut kuin että saisi vielä kauan pitää tällaisena kaiken. Iloa tuovat salaiset yöt, hitaat aamut, hitaat syleilyt ennen eroa, ennen rullaverhojen nostoa ylös, ennen pian koittavaa päivää. Nyt se päivä oli tässä, loputtomina tunteina ennen lasten kotiintuloa, kolmen ihanan villikon. Illalla tulisi myös mies. Niin rakas hänkin.

© AilaKaarina

Viikon 14 Krapu avainsanoilla kiehuva, yö ja rulla. 100 sanaa otsikon kanssa ja kolme annettua sanaa, joita toki saa taivuttaa, on oltava tekstissä.

Tutustuminen

93. Tutustuminen

Häntä jopa jännitti vähän. Tuntui, että ikuisuus sitten hän oli viimeksi laittanut itseään treffejä varten, vaikka edellisestä kerrasta oli vain vuosi aikaa. Olo oli kuin nuorella tytöllä. Varovainen kurkkaus

peiliin. Ei isompaa hätää, iho oli vielä sangen sileä, hän totesi tyytyväisenä venytellen leikkisästi poskiaan. Sitten kurkkaus vaatekaappiin. Mitä ihmettä hän pukisi ylleen? Kauneimmat alusasunsa ainakin. Ja pikkumustan? Samassa pärähti puhelin. Mies soitti töistä: ‒ Kulta. Oletko jo lähdössä? Naista nauratti. Heidän hauska leikkinsä alkaisi pian. Jo yli 10 vuotta he tismalleen samana päivänä tapaamisestaan treffasivat samassa ravintolassa, jossa aikoinaan näkivät toisensa ja viettivät ensimmäisen iltansa. Aloittivat uudelleen hitaan tutustumisen toisiinsa.

© AilaKaarina

Viikon 13/2021 Krapu avainsanoilla sileä, venytellä ja kaappi.

Ystävät

92. Ystävät

Televisiosta tuli silmälasimainos ja hän muisti koulutoverinsa. Passissa lukisi varmasti ruskeat tai vihreät, vaikka tytöllä oli ollut uskomattoman viehkeät keltaiset silmät. Kissan silmät. Irina hymyili. Mitähän hänelle kuuluu? Oliko opiskellut, saanut hyvän ammatin? Oliko onnellinen? Oli muitakin

lapsuuden ja nuoruuden aikaisia tyttöjä ja poikia, joihin hän oli ystävystynyt ja joita usein ajatteli. Annikaa, joka oli niin kauniskin, ja Annaa, hiljaista ja arkaa. Hän kaipasi heitä kaikkia. Vuosiin hän ei ollut tavannut ketään heistä, vaikka oli itse yrittänyt pitää yhteyttä. Kun Irina rullasi pyörätuoliaan yksiönsä ikkunan ääreen avatakseen sen, hän näki lentokoneen. Se lensi korkealla ja katosi vähä vähältä näkyvistä.

© AilaKaarina

Viikon 12/2021 Krapu, 100 sanaa ja avainsanat ovat yksiö, ruskea ja hymy. Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal

 

Vanki

91.Vanki

 

 

Hän tunsi olevansa kuin esimerkillinen vanki. Tai luostarin ihana iki-impi. Nauratti tuo jälkimmäinen. Jokunen vuosikymmen oli mennytkin impeillessä, mutta vasta nyt hän oli tuntenut olevansa siihen tarpeeksi vanha. Leskeksi jäätyään oli ollut vaikeaa kauan, mutta vähitellen hän oli onnistunut vaimentamaan seksuaalisen puolen itsestään ja lopulta, viime silauksen, oli tehnyt aika.

Hän muisteli Faulknerin Villipalmujen luottovankia, joka vapautumisensa jälkeen palasi takaisin vankilaan. Hän ymmärsi tuon eristäytymisen tarpeen. Se antoi turvallisuuden tunteen; se antoi luvan nauttia omasta seurasta, viihdyttävänä, jopa hauskana, nyt vihdoin hänenkin ilman vähäisintäkään syyllisyyden tunnetta. Nykyisin oli mukava herätä aamuisin, kysäistä leikkisästi: ”No huomenta, kulta, miten yösi sujui?”

© AilaKaarina

Viikon 11/2021 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Sanat hauska, vaimentaa ja eristäytyminen on oltava tekstissä. Sanoja saa toki taivuttaa.

 

Kesytön

90. Kesytön

Pienestä pitäen on kissa pyrkinyt talon isännäksi. Vain iso rhodesian ridgeback pystyy pitämään sen kurisssa ja nuhteessa, niin kauan kuin elää. Sen kuoleman

jälkeisestä yöstä lähtien, reilun viikon ajan, kissa päivystää parvella koiran pakkastossujen päällä, jotka on itse sinne raahannut. Mutta vähitellen

päivien kuluessa jotakin alkaa tapahtua sen kauniissa päässä. Se lakkaa etsimästä koiraa eri huoneista. Edelleen se puree ja raapii, jos nainen yrittää sitä silitellä, mutta kerta kerralta hennommin. Viikot rientävät, rientävät kuukaudet ja eräänä päivänä kissa antaa paijata itseään pitkään, näyttää hivenen nauttivankin siitä. Nainen palkitsee sen ruokalusikallisella herkkupaloja. Kissa syö, pyyhkäisee viiksiään, marssii tiehensä häntä pystyssä.

© AilaKaarina

Viikon 10/2021 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa, ja sanat päivystää, ruokalusikka ja isäntä on oltava tekstissä.