Talviuintia

 134. Talviuintia

Anna juoksi kohti ystävänsä Annikan kotia. Hän oli menossa yökylään. Edessä olisi saunailta. Hänet oli kutsuttu mukaan. Nämä olivat elämän parhaita hetkiä. Taakse jäi koti ja kaikki se huoli ja pelko, jotka asuivat siellä, varsinkin tänään, kun isä oli tullut humalassa kotiin. Silti Anna oli sitä mieltä, että hänen isänsä oli reilumpi kuin alakerran setä, joka oli yöllä juoksuttanut perheensä lumihankeen saatuaan känniraivarinsa. Vain kesällä oli isä alkanut hakata äitiä niin, että äiti oli pyytänyt lapsia menemään ulos.

Tämä on Jumalan lahja! Taivaan isä varmaan tykkää musta, pohti pikku-Anna hypätessään saunasta juuri sataneen vitivalkoisen lumen syliin ystävänsä kanssa, riemulla.

© AilaKaarina

Viikon 37/2022 Krapuhaaste/kuvahaaste, 100 sanaa kera otsikon: 

Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal

Sinua, sinua rakastan

Runotorstain haasteeseen 2022/ vkot 36-37 (8.9.2022) 

Runotorstai - Aiheena rakkaudettomuus/rakastettu -asetelma

133. Sinua, sinua rakastan

Löytää toinen ihminen, joka näkee sinut, kuuntelee ja kuulee, jolle voit ja saat olla niin tosi, ettet enää tunne mahtuvasi omiin nahkoihisi. Se on siis mahdollista. Onko se mahdollista? Niin kuin pelko olisi löytänyt tiensä takaisin, ei kuitenkaan se, ettei enää kykenisi rakastamaan syvästi toista ihmisolentoa vaan pelko, että oli ymmärtänyt kaiken väärin. Laulun sanat, jotka hän oli aiemmin sivuuttanut, kuuntelematta, kuulematta, olivat nyt kipeästi totta: ”Sinua, sinua rakastan. Yö painaa päähäni pimeän seppeleen, jotta en sinua näkisi".

Mutta ei hän pimeää pelännyt. Hän menisi läpi, raivaisi tiensä loppuun asti, löytäisi, kenties, väärinymmärryksen. Tai sittenkin sen toisen.

© Ailakaarina

100 sanan tarina (2022). Laulu on Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Aulikki Oksasen sanoittama Sinua, sinua rakastan vuodelta 1968.

Minimaailma

 132. Minimaailma

Alakerrassa isoäiti ja tyttösten vanhemmat loikoilevat sohvalla. Mummin jalat ovat turvoksissa ja siksi hän on nostanut jalkansa rahille. Emilia kuuntelee äitiään, joka kertoo mitä hän, hänen miehensä ja lapset ovat puuhailleet yhdessä lapsenlasten viikon vierailun aikana. Vanhemmat ovat tulleet hakemaan lapsiaan kotiin, sillä koulu alkaa pian. Tyttöset eivät millään haluaisi lähteä. On niin paljon tekemistä, kun vintillä on ihania vanhoja leluja ja pelejä.

Pöydälle on mummi tuonut välipalaa. ‒ Nyt mun täytyy olla varovainen, ettei mitään vahinkoa satu. Mutta eipä se mummi olisi vihainen, vaikka valkoinen matto likaantuisi. Mummi katsoisi vain lämpimästi ja sanoisi, että vesi on keksitty, miettii Venla.

© Ailakaarina

Viikon 36/2022 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa ja annetut kolme sanaa ovat pöytä, turvoksissa ja vahinko. Krapua vetävät Cara ja SusuPetal:

SusuPetal

Onnentupa-tarinat, osa 2

(116. https://pienettarinat.blogspot.com/2022/02/onnentupa.html, osa 1)

Tatuointi

131. Tatuointi

Pelko oli viety, kuin koodi, jonka hän itse oli jo unohtanut, olisi murrettu. Siihen tarvittiin vain hetki, yksi ilta, vieras ihminen, äkkiä tutuksi tullut. ‒ Miten sellainen tapahtuu, miten rakkaus meissä tapahtuu? hän ihmetteli ystävälleen myöhemmin. Vuosien usko, ettei hän enää kykenisi tuntemaan mitään syvempää toista ihmistä kohtaan, oli kadonnut kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Ensimmäisenä iltana

mies oli vetänyt hänet olkapäätään vasten ja puristanut lujasti. Tuoksuko se oli, johon hän reagoi? Siksikö se ei voinut olla kukaan toinen hänen sinä kesänä tapaamistaan miehistä? Nyt häneen oli jäänyt jälki, joka pysyisi ja josta hän pitäisi huolta tapahtuipa mitä tahansa.

© AilaKaarina

Viikon 35/2022 Krapu. 100 sanaa avainsanoilla koodi, olkapää ja puristaa. 

Kravun tarjoilee meille 

SusuPetal

Hylätty

 130. Hylätty

Hän kulki kiertotietä kauppaan. Nyt hän ei kestäisi, että kohtaisi hänet ja oli varmistanut kellon ajan. Mies olisi varmaankin jo kotonaan, ei töistään tulossa kuten edellisenä iltapäivänä, jolloin hän oli törmännyt tähän sattumalta. He olivat istuneet tovin läheisen kahvilan terassilla. Aina miehen tavatessaan nainen oli tuntenut itsensä käsittämättömän onnelliseksi. Myöhemmin

hän istui kotinsa parvekkeella. Ilta pimeni, kesä lähestyi viimeisiä hetkiään, kuoleva kesä, tänään rauhallinen, kaikessa vielä kauneuden ja lämmön läikähdys. Hän säikähti tajutessaan 

miltä itse näyttäisi. Niin kuin silmät olisivat vain kuin kaksi mustaa aukkoa, iirikset sulautuneet kyyneliin. Hän katsoi niistä sisään päin. Siellä oli jo pimeää, kylmää, autiota. 

© AilaKaarina

(100 sanaa kera otsikon, v. 2022). Nyt 100 sanan Krapuhaasteena viikolle 45/2025: kuvahaaste. Kravun tarjoaa SusuPetal  https://susupetalsanat.wordpress.com/

Puuduksissa

 

Ilta

129. Ilta

Hän käveli kohti ravintolaa. Oli lämmin loppukesän ilta, juuri sellainen, jollainen vain elokuussa saattoi olla, hunajaisen pehmeä. Hän meni sisälle ja tilasi juomansa. Terassilla istui mies, joka näytti häntä itseään paljon nuoremmalta. Hänellä oli jo ikää eikä hän osannut odottaa, että mies jatkaisi keskustelua hänen ihmeteltyään ravintolan tyhjyyttä, olihan upea terassisää ja kesän viimeiset helteet. Lopulta mies pyysi saada liittyä hänen seuraansa. Jonkin ajan kuluttua he vaihtoivat toiseen ravintolaan, juttelivat kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Mies toi hänet taksilla kotiin. Lähti. Kauan

hän muisteli lausuttuja sanoja, tuttuuden tunnetta. Läheisyyttä. Illat olivat jo aikaa sitten viilenneet. Talvi kolkutti ovea.

© AilaKaarina

(100 sanaa otsikon kanssa, v. 2022) 

Déjà vu

 128. Déjà vu

Eri kaupunki, eri mies. Ja vuosikymmenet välissä. Hän oli ollut nuori, tuskin kahtakymmentä ja niin kovin rakastunut. Mies, häntä paljon vanhempi, oli kyllä varoittanut ettei ehtisi olla kauaa. ‒ Mutta olisi kiva nähdä, mies oli sanonut pehmeällä, sointuvalla äänellään puhelimessa. Vauhdilla hän oli laittanut itseään ja miltei juossut ravintolaan.

Odotus. Mies tuli. Ja lähti. Aina kiireinen, aina menossa omille teilleen. Mistä hän yhä löysi juuri heidät? Samalla kaavalla valmistetut maantiekiitäjät. Hän muisti runon, jonka oli kirjoittanut kauan sitten tuona iltana kotiin tultuaan:

Hänellä oli kiire

noustessaan pyyhkäisi kädellään

huulilleni pysähtyneet sanat

ja muruset pöydältä

Meni

Minä istuin kauan

vastapäätä

© AilaKaarina

V. 2022 kirjoittamani 100 sanan tarina, nyt krapuhaasteena viikolle 10/2025. Aiheena MAANTIE. Krapua vetää SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/