sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Saari

62. Saari



He olivat soutaneet saareen iltapäivällä. Peetu oli pyytänyt

kavereitaan vanhempiensa mökille. Korkeat aallot olivat heitelleet

nuoria täynnä olevaa venettä rajusti, mutta kuin ihmeen kaupalla he

olivat selvinneet rantaan. Hän oli juonut viiniä, jotkut olutta,

väkevämpiäkin. Illalla


hän lähti Peetun kanssa ulos ja kompastui kiveen tai oksaan. He

kierivät mäkeä alas yhdessä, takertuivat toisiinsa. Nauroivat. Satoi

yhä, myrsky teki tuloaan. Peetu suuteli häntä. Mutta tyttö tiesi


että tällä sadulla olisi surullinen loppu. Hän muuttuisi entiselleen,

vähän kummalliseksi, vieraaksi, ujoksi. Hankalaksi itselleenkin.

Viini, Peetu ja mieletön hurja sää, joka nyt riuhtoi myös hänen

sydäntään, olivat hetkeksi nostaneet hänet ihmeelliseen

olevaisuuteen. Läsnäolijaksi.


© AilaKaarina


Viikon 8/2020 Krapuhaasteeseen, 100 sanaa kera otsikon

avainsanoilla muuttua, hankala, loppu sekä viikon 9 haasteeseen

avainsanoilla soutaa, myrsky ja aalto. Kravun tarjoaa SusuPetal. Ps. Fontti muuttuu kesken

 kaiken mutta en saa sitä korjattua!



11 kommenttia:

  1. Läsnäoleminen on kaunista, mutta nuorena sitä tunsi itsensä aina enemmän ulkopuoliseksi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Cara ja Susupetal kommenteista!

    VastaaPoista
  3. Onneksi hän tietää miltä voi tuntua kun seuraavan kerran tilaisuus tulee...

    VastaaPoista
  4. Iski tällaiseen romantikkoon tuo.

    VastaaPoista
  5. Kiitos BLOGitse, Aina ja Paavo ❤!

    VastaaPoista
  6. Hetkeen pitää tarttua, kun siltä tuntuu.

    VastaaPoista
  7. Tämän hetken muistaa, vaikka elämä on ehkä viskellyt toiseen suuntaan.

    VastaaPoista

Kommentteja ei tarkisteta etukäteen (toistaiseksi)