maanantai 31. maaliskuuta 2025

Kevätsiivousta



 198. 
Kevätsiivousta



Näköjään tässä kävi nyt näin. Sinun piti pestä vain liesituuletin ja alatkin pestä myös hellaa uuneineen. Ehdin juuri laittaa sinne uunimakkaran”, huokaili Erik. Hän oli ajatellut nauttia yhden olusen makkaran kyytipoikana.

Otan sen pois. Uuni on vielä viileä. Huomenna lähtee Adele. Kuusi lasta tuodaan tilalle! Sitten he kaikki odottavat sun ruokiasi, joten täytyyhän täällä sun omassa sopessasi olla siistiä. Ehdit kyllä saada sen rakkaan makkarasi, älä huoli. Ei hellaakaan tarvitse vetää ulos, koska eihän siitä kauaa ole, kun sinä sen teit”, Anna sanoi hymyillen rätti jo kädessään. Erik

katseli pöydän ääressä vaimoaan hellästi, hörppäsi oluttaan. Ajatteli olevansa onnen mies.



© AilaKaarina



Krapu, vko14/2025, jonka pitää alkaa lauseella Näköjään tässä kävi nyt näin. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/







Edelliset osat Onnentupa-tarinoihin:

116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                      164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9
          177. Aarrearkku, osa 10   
      178. Isoäidin eväät, osa 11
186. Ostoksilla, osa 12
           190. Toisenlaisia ääniä, osa 13   
191, Teinirakkaus, osa 14
192. Lomailua, osa 15
             193. Rakkautta ilmassa, osa 16
        198. Kevätsiivousta, osa 17


sunnuntai 23. maaliskuuta 2025

Jumppaseikkailu

 197. Jumppaseikkailu



Lastentarhanopettaja vei lapset korkealle saarelle, vuorelle. Sen toisella rannalla vaanivat hait ja krokotiilit. Lasten piti kiivetä vuoren yli niitä pakoon, koska olivat eksyneet väärälle puolelle saarta ja menneet ihan veden ääreen niitä katsomaan. Lastentarhanope

edusti jonkinlaista pelastuspartiota. Hänellä oli paksu naru, jonka avulla hän saaren toisessa päässä ei nyt sentään kiskaissut vaan kiskoi hikipäässä lapsia turvaan. Näkyi myös leopardeja ja leijonia, joita vastaan ei saanut taistella vaan yrittää ohittaa ne kapuamalla karkuun. Jumppasali raikui naurusta lasten kiivetessä monta kertaa vuorelle.

Sängyn päälle oli kasattu paksuja jumppa-alustoja kasapäin. Iso lapsiryhmä, joka koostui 35-vuotiaista lapsista, oli jaettu kolmeen osaan ikätason mukaan.


© AilaKaarina


Krapu viikolle 13/2025, 100 sanaa otsikkoineen ja annetut kolme sanaa on oltava mukana (saa taivuttaa): ohittaa, kiskaista, taistella. Kravun tarjoaa SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/



sunnuntai 16. maaliskuuta 2025

Liikuntatuokio

 196. Liikuntatuokio



Päiväkodin iltapäivän pieneen liikuntahetkeen oli lastentarhanope aikonut hakea jumppavarastosta liukumäen. Lapset olisivat nousseet portaita ylös, liukuneet sitten alas ja kipittäneet vessaan käsienpesulle ennen välipalaa. Mutta se olisi vienyt liikaa aikaa hänen jäätyään yksin ryhmään opiskelijansa kanssa työkaverin sairastuttua äkillisesti. Nuorimmat tarvitsivat vielä paljon tukea. Jotain piti nopeasti keksiä. Hän haki

toisesta huoneesta kaksi isoa vannetta, meni itse toisen kehän sisään ja opiskelija toisen. Mukaan otettiin niin monta lasta kuin mahtui niin, että kaikki pystyivät pitämään hyvin käsillään vanteista kiinni. Näin sitten edettiin varovasti ja nauraen kohti vessaa. Lapsista se oli yksi hauskimmista "välipalaliikuntahetkistä". Niitä he joka iltapäivä kovasti odottivat.


© AilaKaarina


Viikon 12/2025 krapu, 100 sanaa kera otsikon ja annetut sanat, joita saa taivuttaa, on oltava tekstissä: mäki, hyvä, kehä. Krapua vetää SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/





sunnuntai 9. maaliskuuta 2025

Perhonen

 195. Perhonen



Kirjan Maria puhkaisi kotelonsa ja nousi siivilleen. Viisi päivää, viisi yötä pysähtymätöntä kohtaamista, toisen ihmisen rävähtämätöntä, kokonaista läsnäoloa. Ei Maria ollut tiennyt millaista on tulla syvästi nähdyksi ja kuulluksi. Olla paljas, auki, luettavissa. Olla toiselle todellinen. Ja siten myös itselleen. Vaikka vain yhden kerran elämässä, perhosen elämän verran. Niin kuin elämä olisi heittänyt kauneimmat, loistavimmat värinsä noihin hetkiin, oranssin, kullan ja sitten ne pehmeämmät, lempeämmät.

Entä minä, annoinko pois sen ainoan joka toi värien hehkun tullessaan? Ja vei kaiken mennessään, koska minä valitsin pelon ja pakenin”, Irina kirjoitti päiväkirjaansa.

Ja elämäni saldo on tässä. Lohduttoman pitkä miinusmerkki summan edessä.”


© AilaKaarina


Viikon 11/2025Krapu, 100 sanaa otsikon kera. Nyt kuvahaaste: 


Krapua vetää SusuPetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/

Tekstin innoittajana on Selja Anhavan teos ”Nainen joka rakasti hyönteisiä”, jonka tulkitsin näin.