maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pyhäpäivä

45. Pyhäpäivä



Illan tuuli oli lennättänyt valkoisia omenankukkia pitkin pihaa. Näky oli kuin 
lumoava kesäinen postikortti, jossa puun alla, pihapenkillä, istui kaksi nuorta. Kaikesta näki, että he olivat vastarakastuneita. Ehkä he luulivat omenapuun oksien suojaavan heitä paremmin tai sitten he eivät välittäneet näkikö joku heidän hellät suudelmansa ja hyväilynsä. Kauempana seisoi kaksi tuttua naapuria, vanhempaa naisihmistä, jotka juttelivat kovaäänisesti vilkuillen jatkuvasti nuoriin päin. Annaa huvitti. Vaikka hän ei kuullutkaan sanoja, oli helppo lukea eleistä ja ilmeistä keskustelun sävy. Hänellä itselläänkin oli ikää, mutta tuohon hän ei koskaan suostuisi, panetteluun vain siksi, että omasta elämästä puuttui jotakin tärkeää. Ehkä se kaikkein tärkein.


© AilaKaarina


100 sanan Krapu (otsikon kanssa) viikolle 17/2019. Sanat valkoinen, keskustelu ja piha on löydyttävä tekstistä. Krapua emännöi SusuPetal.

Runonevan 14. haasteeseen Pyhä.


maanantai 15. huhtikuuta 2019

Takatalvi

44. Takatalvi



Iltoina, jolloin nainen saapui kahvilaan, hän käveli suoraan tiskille, pyysi juomansa, pienen konjakin, vei sen pöytäänsä ja meni levyautomaatin luo. Hän soitti aina saman kappaleen, kahdesti peräkkäin, Miriam Makeban Forbidden Games. Kanta-asiakkaat olivat tottuneet tähän ja nainen sai olla rauhassa vakiopöydässään. Hän istui ja tuijotti ikkunaa maistellen konjakkiaan ja poistui nopeasti sen juotuaan. Kenellekään hän ei puhunut. Alkuun oli monikin yrittänyt mennä juttelemaan, mutta joka ikinen sai huomata, että olisi tarvittu lähes ihmeen tapainen, jotta olisi saanut vastaukseksi edes yhden sanan kylmän tuijotuksen sijaan. Takkiaan nainen ei riisunut koskaan. Kesähelteilläkin hän käytti neuletakkia niin kuin olisi koko ajan palellut.


© AilaKaarina


Vuoden 2022 4. Krapu annetuilla sanoilla takki, vastaus ja ihme. (Alunperin 100 sanan tarina Runonevan vanhaan 13. haasteeseen Takatalvi.)

Kravun emäntänä toimii SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/

SusuPetal



sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Kesäaika

43. Kesäaika



Viimeisen rakkauden kohtaa kun uskoo, että sen aika on ohi, hän hyräili hiljaa joskus kuulemansa vanhan laulun sanoja. Tuolloin sanat olivat huvittaneet häntä, mutta nyt laulun nimikin, “Rakkauden vanha, suloinen laulu”, kuulosti kauniilta. Hän istui yksin hotellin ravintolassa ja odotti miestä, jonka pitäisi pian tulla. Olisi heidän ensimmäinen yhteinen viikonloppunsa. Nainen tunsi itsensä epävarmaksi, sillä mies oli toistakymmentä vuotta häntä nuorempi. Äkkiä hän

oli varma. Mies ei tulisi. Missään ei näkynyt kelloa eikä hän hermostuksissaan löytänyt kännykkäänsä laukustaan. Yöllä oli siirrytty kesäaikaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan kuinka kauan hän oli istunut. Itku kuristi kurkkua. Hyvästi rakkaus, hän ehti ajatella...

 

© AilaKaarina


Viikon 15/2019 Krapu, avainsanoilla hotelli, yksin, itku. Kravun tarjoaa SusuPetal.

Ps. Rakkauden vanhan, suloisen laulun sanat olen saanut englantilaisesta sarjasta Komisario Morse. Englanninkieliset sanat ovat When he thinks he passed love, its then he meets his last love. Suomennos on sarjasta.






sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Menetys

42. Menetys



Eivät he enää voisi olla ystäviä. Mies oli ylittänyt rajan, astunut tielle, jota hän ei voinut kulkea. Pettymys oli iso. Hän tulisi kauan kaipaamaan heidän syvällisiä keskustelujaan ja sitä oikeuden ja aitouden tunnetta, joka oli ollut niin vahvana heidän ystävyydessään. Maailmassa oli ollut edes yksi ihminen, joka oli ymmärtänyt häntä; hänen kiihkeää haluaan työntää itseään kohti omia unelmiaan. Kohti sitä maailmaa, jossa hän tosin olisi aina vähän yksin, muukalaisena muille, mutta itselleen totena ja ymmärrettävänä. Se maailma vaatisi häneltä kaiken, ja hän olisi tarvinnut ystävän, joka olisi tukenut häntä. Miehen ehtona oli rakkaus, johon hän ei koskaan voisi vastata.


© AilaKaarina


Viikon 14/2019 Krapu avainsanoilla ystävätiepettymys.)

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Lapsi

41. Lapsi



Anna käveli kotia kohti. Hän ajatteli poikaansa, joka oli mumminsa luona kyläilemässä. Lapsi täyttäisi piakkoin 3 vuotta. Vuorokauden erossa olo oli tervetullut, poika sai olla mumminsa seurassa ja hänellä oli edes vähän helpotusta alituisesta huolehtimisesta. Lapsen isä oli ystäviensä kanssa reissaamassa ja tulisi vasta reilun viikon päästä kotiin. Vaikka

ero oli tehnyt hyvää, Annalla oli jo iso ikävä, ikävä saada jälleen pojan pehmeä, suloinen olemus syliinsä. Äkkiä hän näki kuvan: poika lentää, onnellisena, nauravana ja kuvasta huokuu valtava vapauden tunne. Kyyneleet kurkkivat silmänurkista. Juuri näin hän halusi rakastaa. Syvästi, mutta tietoisena osastaan: on kyettävä luopumaan, vähä vähältä päästämään irti.  


© AilaKaarina


Viikon 13/2019 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa annetuilla sanoilla pehmeä, vapaus ja syli. Kravun tarjoaa SusuPetal.















maanantai 18. maaliskuuta 2019

Emo

40. Emo



Anna istui koneella kun kuuli koiransa ulisevan. Vastahan me oltiin kaikki ulkona, mitä nyt? Hän huusi oven taakse: – Tulen, tulen! Koiran ulina koveni, jostain kuului hiljaista nau’untaa. Kissa, mitä sekin nyt haluaa? Hän nousi ripeästi ylös ja avasi huoneensa oven. Koira seisoi

eteisessä surullisesti ulisten mutta selkeästi kunnossa. Vain kissaa ei näkynyt missään. Hädissään hän kiersi kaikki sen lepopaikat, juoksi takaisin eteiseen, jossa koira tuijotti nyt ylös naulakkoon. Anna nosti katseensa. Kissanpentu roikkui kaulapannastaan naulakon koukussa. – Onneksi ei ollut työpäivä! hän huudahti, auttoi kissan alas ja poisti sen kaulaan unohtamansa pannan. Koira nuolaisi kissanpoikasta ja hymyili emon huolekasta hymyä.


© AilaKaarina


Krapuhaaste 12/2019. Annetut sanat: naulakko, hymyillä ja työ. Myös Runonevan 5. haasteeseen Eläin.



tiistai 12. maaliskuuta 2019

Lumottu

39. Lumottu



Pelkkä puhelinkeskustelu oli jälleen saanut aikaan jatkuvan sähköisen virtauksen suoraan hänen sisuksiinsa. Hän aisti Annan läsnäolon, vaikka tämä oli vielä kotonaan, vasta valmistautumassa lähtöön. Miten kenenkään olemassaolo voi olla niin vahvaa, niin läpeensä totta, että sen tuntee syvällä ytimissään kilometrien päässä, toisessa kaupungissa, mies mietti. Tunnin kuluttua 

hän olisi sovitulla paikalla. Hän ajoi autoa, yritti keskittyä ajamiseen ja liikenteen seuraamiseen. – Olet pian ojassa, mies hyvä, ellet rauhoitu, hän sanoi ääneen. Viikon hän oli odottanut tätä tapaamista, kohtaamisen hetkeä tutussa hotellissa. Hän saapuisi, kuten aina, ennen Annaa, tilaisi samppanjan, istuisi ja odottaisi, tunnistaisi vaikka tuhannen oven takaa hänen kevyet askeleensa.


© AilaKaarina


Krapuhaasteet: Krapu 11/2019 avainsanoilla tunti, keskustelu ja ovi; 100 sanaa otsikon kanssa

Myös Runonevan haaste 29: Valloittava