sunnuntai 28. elokuuta 2022

Tatuointi

131. Tatuointi



Pelko oli viety, kuin koodi, jonka hän itse oli jo unohtanut, olisi murrettu. Siihen tarvittiin vain hetki, yksi ilta, vieras ihminen, äkkiä tutuksi tullut. Miten sellainen tapahtuu, miten rakkaus meissä tapahtuu? hän ihmetteli ystävälleen myöhemmin. Vuosien usko, ettei hän enää kykenisi tuntemaan mitään syvempää toista ihmistä kohtaan, oli kadonnut kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Ensimmäisenä iltana

mies oli vetänyt hänet olkapäätään vasten ja puristanut lujasti. Tuoksuko se oli, johon hän reagoi? Siksikö se ei voinut olla kukaan toinen hänen sinä kesänä tapaamistaan miehistä? Nyt häneen oli jäänyt jälki, joka pysyisi ja josta hän pitäisi huolta tapahtuipa mitä tahansa.


© AilaKaarina


Viikon 35/2022 Krapu. 100 sanaa avainsanoilla koodi, olkapää ja puristaa

Kravun tarjoilee meille 

SusuPetal

Hylätty

 130. Hylätty



Hän kulki kiertotietä kauppaan. Nyt hän ei kestäisi, että kohtaisi hänet ja oli varmistanut kellon ajan. Mies olisi varmaankin jo kotonaan, ei töistään tulossa kuten edellisenä iltapäivänä, jolloin hän oli törmännyt tähän sattumalta. He olivat istuneet tovin läheisen kahvilan terassilla. Aina miehen tavatessaan nainen oli tuntenut itsensä käsittämättömän onnelliseksi. Myöhemmin

hän istui kotinsa parvekkeella. Ilta pimeni, kesä lähestyi viimeisiä hetkiään, kuoleva kesä, tänään rauhallinen, kaikessa vielä kauneuden ja lämmön läikähdys. Hän säikähti tajutessaan 

miltä itse näyttäisi. Niin kuin silmät olisivat vain kuin kaksi mustaa aukkoa, iirikset sulautuneet kyyneliin. Hän katsoi niistä sisään päin. Siellä oli jo pimeää, kylmää, autiota. 


© AilaKaarina


(100 sanaa kera otsikon, v. 2022). Nyt 100 sanan Krapuhaasteena viikolle 45/2025: kuvahaaste. Kravun tarjoaa SusuPetal  https://susupetalsanat.wordpress.com/

Puuduksissa

 


perjantai 12. elokuuta 2022

Ilta

129. Ilta



Hän käveli kohti ravintolaa. Oli lämmin loppukesän ilta, juuri sellainen, jollainen vain elokuussa saattoi olla, hunajaisen pehmeä. Hän meni sisälle ja tilasi juomansa. Terassilla istui mies, joka näytti häntä itseään paljon nuoremmalta. Hänellä oli jo ikää eikä hän osannut odottaa, että mies jatkaisi keskustelua hänen ihmeteltyään ravintolan tyhjyyttä, olihan upea terassisää ja kesän viimeiset helteet. Lopulta mies pyysi saada liittyä hänen seuraansa. Jonkin ajan kuluttua he vaihtoivat toiseen ravintolaan, juttelivat kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Mies toi hänet taksilla kotiin. Lähti. Kauan

hän muisteli lausuttuja sanoja, tuttuuden tunnetta. Läheisyyttä. Illat olivat jo aikaa sitten viilenneet. Talvi kolkutti ovea.


© AilaKaarina


(100 sanaa otsikon kanssa, v. 2022) 

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Déjà vu

 128. Déjà vu



Eri kaupunki, eri mies. Ja vuosikymmenet välissä. Hän oli ollut nuori, tuskin kahtakymmentä ja niin kovin rakastunut. Mies, häntä paljon vanhempi, oli kyllä varoittanut ettei ehtisi olla kauaa. Mutta olisi kiva nähdä, mies oli sanonut pehmeällä, sointuvalla äänellään puhelimessa. Vauhdilla hän oli laittanut itseään ja miltei juossut ravintolaan.

Odotus. Mies tuli. Ja lähti. Aina kiireinen, aina menossa omille teilleen. Mistä hän yhä löysi juuri heidät? Samalla kaavalla valmistetut maantiekiitäjät. Hän muisti runon, jonka oli kirjoittanut kauan sitten tuona iltana kotiin tultuaan:


Hänellä oli kiire

noustessaan pyyhkäisi kädellään

huulilleni pysähtyneet sanat

ja muruset pöydältä

Meni

Minä istuin kauan

vastapäätä



© AilaKaarina


V. 2022 kirjoittamani 100 sanan tarina, nyt krapuhaasteena viikolle 10/2025. Aiheena MAANTIE. Krapua vetää SusuPetal https://susupetalsanat.wordpress.com/


maanantai 30. toukokuuta 2022

Paluu

127. Paluu



Hän kävelee tiellä. Kaukana pellon poikki juoksee koira lujaa vauhtia häntä kohti. Samassa se on hänen luonaan ja nainen tunnistaa sen vanhaksi harmaantuneeksi rhodesian ridgebackikseen, Sarabiksi. Koira kiertää häntä iloisena, välillä se hyppelee ja noukkii naisen käden varovasti suuhunsa. Sitten se äkkiä hyppää poikittain naisen syliin. Voi, miten se tuntuu nyt niin kovin pieneltä, kevyeltä! Siinä Sarabi on, hänen sylissään huokuen syvää lämpöä, rakkautta ja lohdun tuntua. Hän kannattelee sitä käsillään. Koiran raajat kiertävät hänen vyötäröään kuin pitkä puuhka, se puristaa häntä lujaa, hellästi. Herättyään hän kirjoittaa:


Sen minkä päivältä piilotin

sen yö etsi

pysähdytti kohtaamaan



kaipauksen



edes

unessa



© AilaKaarina

 


(100 sanaa kera otsikon, v.2022)

 

sunnuntai 8. toukokuuta 2022

Eräs äitienpäivä

 126. Eräs äitienpäivä



Sunnuntailapsi nukkui kopassaan, viikon vanha pienokainen. Vauva äänteli ja hän meni kopan luo. Kaunis lapsi. Täydellinen. Kohta pikkuinen heräisi syömään. Rintoja pakotti jo. Vauva avasi silmänsä, kasvot vääntyivät itkuun ja hän nosti pienokaisen syliinsä. Lapsi tuijotti häntä kiinteästi silmiin imiessään. Vielä he olivat yhtä, kuin toinen toisensa jatketta. Nämä hetket hän taltioisi sydämeensä, sillä jonakin päivänä ne olisivat vain muistoja. Jonakin päivänä lapsi ottaisi ensimmäiset askeleensa, ja siitä lähtien ne kulkisivat pois hänen luotaan. Hän olisi vain turvasatama, jonne palata varmistamaan, että kaikki oli hyvin. Radiossa alkoi

uutislähetys. Satoja siviilejä oli tapettu, lapsia viety lapsiorjiksi. Vauva söi ahnaasti.


© AilaKaarina


Viikon 19/2022 krapu haastesanoilla täydellinen, tappaa ja viikko. Otsikkoineen 100 sanan krapua emännöi SusuPetal 

SusuPetal

maanantai 2. toukokuuta 2022

Juhlapäivä

 125. Juhlapäivä



Kuusivuotias Emilia oli odottanut syntymäpäiväjuhlansa viettoa päiväkodissa, iloisena ja jännittyneenä. Onnittelulaulun jälkeen opettaja kertoi kahdesta tutusta leikistä, joista jompaa kumpaa leikittäisiin, nimeltään ’Kenen tossut’ tai ’Totuus vai tehtävä’. Emiliaa kauhistutti. Miten hän ikinä muistaisi kenellä oli millaiset tossut, erottaisi monista samanvärisistä ja useista samankokoisistakin! Tätä hän ei ainakaan valitsisi! Mutta opettaja ei antanutkaan Emilian valita leikkiä vaan se arvottiin. Tyttö katseli nurin päin olevia kortteja, hoki mielessään ”tule oikea kortti, tule oikea kortti” ja kosketti sitä, jonka takapuolella luki ’Kenen tossut’. 21 tossuparia vietiin hänen eteensä lattialle. Kaikilla oli hauskaa, kun hän

useimmiten jakoi tossuja väärin. Huone täyttyi naurusta. 


© AilaKaarina



Viikon 18/2022 Krapu kuvahaasteella. Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal