sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Huvila hedelmäpuutarhassa

 143. Huvila hedelmäpuutarhassa



Kesän alussa olivat tytöt tehneet läheiseen metsään risumajan. He olivat parhaat ystävät ja keksivät mitä hauskimpia leikkejä. Mielikuvituksella ei ollut rajaa. Metsässä 

asui myös karhuperhe, perin kiltti ja ystävällinen joukko, mutta risumajaan he eivät kaikki mahtuneet. Yllättäen he löysivät tyhjillään olevan, omalla puutarhalla sijaitsevan talon läheltä. Se oli kalustettu ja kooltaan kuin tavallista suurempi leikkimökki. Sinne mahtuivat karhutkin mainiosti. Annikalla oli oma poni, joka pääsi asumaan alakerran huoneeseen kissojen, koiran ja Annan moottoripyörän kanssa. Se huone oli isäkarhun lempipaikka, jossa hän nukkui yötkin, sillä sänkyyn hän ei ollut edes tottunut. Kesäpäivät kuluivat leikkiessä karhuystävien kanssa ilman huolen häivää.


© Ailakaarina


Viikon 48/2022 Krapu, 100 sanaa ja annetut kolme sanaa ovat maja, talo ja huvila. Kravun tarjoaa SusuPetal 

SusuPetal


(Talo on lapsenlapseni leikissä nyt ja paljon on vielä keskeneräistä, mutta se ei leikkijää haittaa. Joskus myöhemmin siitä tullee Lundby-hahmojen koti.)

Kuvia Orchard Avenue Dolls Housen asukeista:












14 kommenttia:

  1. Katselin vajaat 15 vuotta sitten veljentyttären leikkiä. Ihailin hänen kykyään viedä tarinaa ja keksiä osuvia vuorosanoja.
    Jotain tämän tapaista se oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Äijä. Hauskaa tämä on aikuisellekin, kun on leikkimieltä... ;D

      Poista
  2. Vain mielikuvitus rajana leikeissä, eikä sekään riitä! Viehättävää.

    VastaaPoista
  3. Tuo on kyllä lapsille ollut oikea luxusmökki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Olen vähän luvatta kopioinut Kurenniemen Onnelin ja Annelin tarinaa. Leikkiessään lapsenlapseni kutsuukin nukkeja näillä nimillä, sillä hän on ollut hyvin ihastunut Onnelin ja Annelin tarinoihin.

      Poista
  4. Monen lapsen suosikkileikkejä ovat majan rakentaminen ja siellä leikkiminen. Minullakin on ollut maja.
    Ei kuitenkaan koskaan näin upeaa nukkekotia.
    Mielikuvitusta ei lapsena rajoita mikään ja hienoa on, että lapsenmielen jo kadottanutkin löytää se uudelleen lastenlastensa kera leikkiessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii <3 Työni vuoksi en varmaan koskaan kadottanut lapsenmieltäni (eihän siitä duunista mitään olisi tullut ilman sitä ;). Ja lapsenlapset ovat pitäneet huolta siitä, ettei se mihinkään taida enää edes kadota.

      Poista
  5. Vuosien takaa kaikuu mielessä selostusta: tämä ois...ja jookos...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D joo, ja sitä on kiva kuunnella <3 Kiitos kommentistasi pasanen.

      Poista
  6. Oi, mitä söpöstelyä täällä onkaan! Olen seurannut pienoismallikilpailua AVA:lla. Ihan mieletöntä miten ihmisen kädet saa aikaan mini- tai mikrokokoisia asioita pieniin taloihin ja kaikkiin erilaisiin huoneisiin/tiloihin.
    Kiitos kommentistasi! Tulin tänne koska se kuuluu bloggaamisen hyviin tapoihin! Ja mielelläni tulin :)

    VastaaPoista
  7. Onnellinen talo, kun karhut ja moottoripyörätkin mahtuu sulassa sovussa sinne :)

    VastaaPoista

Kommentti tarkistetaan ennen julkaisua.