tiistai 11. helmikuuta 2025

Rakkautta ilmassa

 193. Rakkautta ilmassa



Iltayö oli miltei musta, tähden tähteä ei näkynyt tumman pilviverhon takaa. Mutta sisällä keittiössä paloi kynttilälamppu luoden lempeää tunnelmaa. Oltiin vietetty Runebergin päivää, kahvin kanssa syöty asiaan kuuluvat runebergintortut. Illemmalla juteltiin runoudesta, josta he molemmat pitivät kovasti.

Muistatko sen Runebergin runon, josta joskus olen kertonut miten rakastin sitä nuorena? Siinä oli mm. sanat Mä yksin olin, / hän yksin tuli; / mun tieni ohi / vei hänen tiensä... Muistan vielä säkeet Sa outo ollut, / sa tuttu tullut ”, sanoi Anna.

Ainoa hetki on runon nimi. Tilasin yhden koottujen runojen kirjan, jossa se on. Saat sen piakkoin. Muistin, että tykkäsit siitä ”, vastasi Erik.


Viikon 7/2025 100 sanan Krapu otsikkoineen. Kolme annettua sanaa pitää olla tekstissä, joita saa taivuttaa: musta, runous, kynttilä. Kravun tarjoaa SusuPetal



SusuPetal


© AilaKaarina


Runebergin runo: 

AINOA HETKI

Mä yksin olin,
hän yksin tuli;
mun tieni ohi
vei hänen tiensä.
Ei luokse jäänyt,
mut jäädä aikoi,
ei puhutellut,
mut silmä puhui.-
Sa outo ollut,
sa tuttu tullut!
Pois päivä karkaa,
ja vuosi kuluu,
pois muisto toinen
jo toisen ajaa;
jäi lyhyt hetki
se mulle iäks,
se karvas hetki,
se armas hetki.

J.L. Runeberg


Edelliset osat Onnentupa-tarinoihin:

116. Onnentupa, osa 1
  132. Minimaailma, osa 2
     148. Kielitaitoisesti, osa 3
  151. Mummilassa, osa 4
        153. Ukin taidonnäyte, osa 5
   158. Ukin iltapala, osa 6 
                   164. Isoisä lapsenvahtina, osa 7
166. Isoisä, osa 8
        169. Kyläilymuistoja, osa 9
          177. Aarrearkku, osa 10   
      178. Isoäidin eväät, osa 11
186. Ostoksilla, osa 12
           190. Toisenlaisia ääniä, osa 13

   191, Teinirakkaus, osa 14

192. Lomailua, osa 15
             193. Rakkautta ilmassa, osa 16



16 kommenttia:

  1. Runo on tuttu ja sopii hyvin vastapainoksi tähän aikaan, kun vain sotahulluja on joka puolella

    VastaaPoista
  2. Tunnelmallista yhdessä oloa. Haikeuden häivää muisteluissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii <3 Monikin on varmaan kohdannut elämässään ihmisen, joka ei unohdu vaikka kohtaaminen olisi ollut hyvinkin lyhyt. Ehkä Anna on kertonut miehelleen jostakin tällaisesta ihmisestä? Yritin tuoda syvän kunnioituksen tunteen tähän tarinaan, nyt tämän aviomiehen puolelta: menneisyys on menneisyyttä, mutta tärkeitä muistoja ei saa unohtaa. Eli poissa on narsistinen mustasukkaisuus :)!

      Poista
  3. Todentuntuinen kahvihetki ystävien kesken, kaksi runoudesta pitävää. Tykkäsin!

    VastaaPoista
  4. Olipa suloisen romanttinen hetki!!

    VastaaPoista
  5. Kaunis ja lämmin runo,tuli hyvä olo. Runeberginkin runo on sanoissaan upea ja vahva,tykkään. Kiitos.

    VastaaPoista
  6. Mukava tunnelma, kotoinen ja lämmin tässä kirjoituksessasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Nukkekotitarininoista en oikein voi muunlaisia kirjoittaakaan. Se on maailma, jonne - kylläkin leikkimielellä - ajoittain karkaan tästä nykyään vähän ankeasta todellisuudesta ;)

      Poista
    2. Kiitos <3 Nukkekotitarinoista en oikein voi muunlaisia kirjoittaakaan. Se on maailma, jonne - kylläkin leikkimielellä - ajoittain karkaan tästä nykyään vähän ankeasta todellisuudesta ;)

      Poista

Kommentteja ei tarkisteta etukäteen (toistaiseksi)